Tanskassa järjestettävillä Roskilden festivaaleilla kertyy perinteisesti huomiota telttailualueille huumorilla ja huolella rakennetuille leireille, eli campeille. Silmiinkäyvimmät päätyvät virallisille verkkosivuille niiden ihasteltavaksi, jotka eivät itse paikalle päässeet. Tänäkin vuonna värikkäät retkiteltat, taiteltavat nojatuolit, koristeet ja liput olivat valmiina odottamassa festareiden alkua. Kukapa olisi kuitenkaan osannut arvata, miten sitten alkoi sataa – pahemmin kuin kertaakaan Roskilden historian aikana. Vaikka kumisaappaat ja sadevarusteet loppuivat Kööpenhaminaa myöten, iloinen Tuborg-oluella siivitetty festarihenki liikkui hymyillen vetten päällä.
37. kerran järjestetyt festarit heilauttivat paikalle yli 100 000 osallistujaa. Intomielisimmät olivat paikalla jo muutamaa päivää ennen, lähtölaskentaa odottamassa. Vaikka telttakylän tunnelma on monille korvaamaton kokemus, muutamille sadoille ihmisille kävi keleissä huonosti. Hätämajoitus oli järjestetty esiintymistelttojen alle ja siellä täällä alueella oli hukkumisvaara.
Campit
Vaikka jotkut harvat telttarakennelmat päätyvät virallisille verkkosivuille, yritystä on kaikkialla. Omakohtainen koristelu syntyy jo pelkästään telttailemalla: elämisen merkit leviävät pitkin pihaa ja retkituolit löytävät oman vakiopaikkansa muutamaksi päiväksi. Ilmapatjat ja kumiveneet ovat loistava ratkaisu lekottelulle.
Tänä vuonna oli pilottihankkeena myös niin sanottu Get-A-Tent -järjestelmä, joka mahdollisti valmiiksi kasatun Roskilde-teltan varaamisen etukäteen. Festareiden jälkeen sen sai viedä kotiin muistoksi.
Sateen keskeltä kumpuava Flowery Camp herätti huvittuneisuutta. Aidoin kukin koristeltu leiri jouduttiin salaojittamaan, mutta pääasiassa telttailijoiden suojaksi. Kukkaset näyttivät voivan olosuhteista huolimatta erittäin hyvin.
Yksi viime vuoden kuuluisimmista leireistä sijaitsi itäisellä leirintäalueella. Camp Van Damme on lainannut nimensä tunnetulta toimintatähdeltä, ja leirin pystyttäjät olivat koristelleet paikan siinä hengessä. Tänä vuonna Camp Van Dammen sloganein varustautuneita telttailijoita tavattiin vähän ryytyneempinä, mutta yhä hengessä mukana.
Piraattileiri on toinen tunnettu itäisen leirintäalueen nähtävyys. Pääkallolipulla varustettu telttakokonaisuus muistutti tämän vuoden sateiden jälkeen fiktiivistä esikuvaansa, elokuvan Pirates of The Carribianin myyttistä Tortugan-merirosvokaupunkia.
Leirejään huolellisesti valmistelleiden lisäksi festarijumalat tarjoilivat oman panoksensa peliin. Monet pienet, muutaman euron teltat jäivät tänä vuonna varmasti suurimman nostalgian kuviksi, kun ne hylättyinä sademaassa loivat uhkaavan ja apokalyptisen tunnelman kaikkialle.
Paikalla ei pidä ihmetellä telttoihin ilmestyviä spray-maalauksia, sillä se kuuluu asiaan. Erikieliset tervehdykset ovat monen telttakankaita koristava muisto siitä, että oli paikalla.
Silti
Kotimaisiin festareihin tottuneet häkeltyvät helposti Roskilden laajuutta. Telttailualueita on useita ja ne muodostavat omia kyläntapaisia, mutta lyhytikäisiä kommuuneja festareiden ajaksi. Silmänkantamattomiin on sana, joka kuvaa tuulessa hulmuavia kattoja, lippuja ja tänä vuonna myös sadepeitteitä.
Telttailualueilla on kioskeja, ruokapaikkoja ja Tuborg-myyntipisteitä, jotka myyvät tölkitettyä olutta vieraille. Suomesta poiketen myynnissä on myös valmiita lantrinkisettejä: vodkapullo, limsaa ja jäitä. Kauppa näytti käyneen hyvin, sillä puna- ja valkoviini loppui kesken jo viimeisen päivän aamuna.
Loppufestareista alue on varsin siivoton, mutta tänä vuonna näky lähenteli jo tragikoomista. Hylättyjä, mutaan poljettuja varusteita lojui siellä täällä. Luurankomaiset aurinkokatosten jäänteet, joista kankaat olivat riuhtoutuneet irti, ruostuivat hylättyinä joka nurkassa. Oluttölkkejä, pulloja ja sälää kellui sameissa vesissä. Joku oli lähettänyt pullopostia. Maassa pilkottavien sateenvarjojen alle teki mieli kurkistaa, jos siellä alla olisi joku maahan porautuneena.
Tälläkin tarinalla oli onnellinen loppu ja viimeisenä iltana teltat tuikattiin tuleen siellä täällä. Perinteinen telttojen tuhoamisvimma yleensä huipentuu juuri tähän täysin edesvastuuttomaan puuhaan, mutta tänä vuonna tulielementin ihailun saattoi hyvin ymmärtää. Tanskan mustassa yössä kipunoivat palot loivat maagisen hehkun.
Koska Roskilde-organisaatio käyttää kaikki tuotot hyväntekeväisyyteen, myös käytetyt vaatteet ja retkeilyvarusteet kerätään lahjoituksina pois. Ne jaetaan myöhemmin Tanskan kodittomille käyttöön. Lavoille näytti kertyneen aika liuta kesämekkoja, merkkifarkkuja ja nahkakenkiä helpottamaan tarvitsevien oloa.
Kotimatkalle lähdettiin väsyneinä mutta onnellisina, kenties enemmän selviytyjinä kuin oli tarkoitus, ja repussa muistona oli ehdat tanskalaiset kumisaappaat.
Teksti: Ilkka Vuorikuru

Aiheet