Sote-uudistus syö kaupungeilta miljardeja – "pienenevä veropotti ei riitä kattamaan kaupungin tehtäviä"

Hallitus ajaa väkisin läpi sote- ja maakuntauudistusta – lähes kaikki vastustavat.

Suomen 21 suurimman kaupungin johtajat julkaisivat tiedotteen, jossa he ilmaisevat huolensa, ettei sote- ja maakuntauudistuksessa tunnisteta kaupunkien merkittävää roolia hyvinvointiyhteiskunnan ja kasvun mahdollistajana. Kaupunkien johtajat huomauttavat, että uudistus ei ota huomioon millään tavalla suomalaisen kuntakentän erilaisuutta ja kuntien erilaisia rooleja. Näin ollen kaupunkien mahdollisuus selviytyä tehtävistään ja investoinneistaan nykytasolla ei tule jatkossa onnistumaan.
Ongelmana kapunkien johtajien mielestä on se, että uudistuksen vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi. Uudistukseen liittyvä epävarmuus ja näköalattomuus huolestuttavat suuria kaupunkeja, joiden tehtävä on pohtia kasvustrategioitaan pitkälle tulevaisuuteen.
Maakuntien ja kaupunkien välinen epäselvä työnjako vaarantaa kansalaisten ja yritysten palveluiden toimivuuden. Riskinä on, että uudistus johtaa säästöjen sijaan julkisten menojen ja verorasituksen kasvuun.
– Kaupunkien liikkumavara kapenee ja riippuvuus valtion rahoituksesta kasvaa. Tämä ei ainakaan lisää kaupunkien mahdollisuuksia vastata ketterästi kasvun eteen tuomiin haasteisiin, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo.
– Kaikki tahot ovat yhdessä tunnistaneet alueiden keskinäinen riippuvuuden. Erityisesti kasvavien suurten kaupunkien tuottama vetovoimaisuus tuottaa elinvoimaa, joka hyödyttää koko kaupunkiseutua. Tästäkin syystä suurten kaupunkien investointikyky täytyy varmistaa, lisää Tampereen pormestari Lauri Lyly.
Erityisenä riskinä nähdään, että kaupunkien investointikyky heikkenee tulevaisuudessa. Esimerkiksi Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteisen arvion mukaan kuuden kaupungin investointien rahoituspohja leikkaantuisi seuraavien kymmenen vuoden aikana kumulatiivisesti yhteensä 1,6 miljardin euron edestä.
Suurten kaupunkien myönteinen kehitys maakuntien vetureina on käytännössä edellytys Suomen uudistumiselle, vetovoimalle ja kilpailukyvylle sekä yritysten menestykselle.
– Kaupungit kasvavat joka tapauksessa. Jatkossa kasvu on rahoitettava entistä pienemmällä rahalla, mikä vaikeuttaa kaupunkien kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamista sekä kaikille kaupungeille tärkeää kasvun kestävyyden hallintaa, pormestari Vapaavuori jatkoi.
Tampereen pormestari Lauri Lyly muistuttaa, että suurin valuvika jäljelle jäävän peruskunnan rahoituksessa on, että valtio arvioi rahoituksen riittävyyttä samoin kriteerein kaikkien kuntien kohdalla.
– Kuntien tarpeet ovat erilaisia. Sote-investoinnit ovat vain pieni osuus kasvavan kaupungin investointitarpeista. Suurena riskinä on, että pienenevä veropotti ei riitä kattamaan jäljelle jääviä kaupungin tehtäviä sekä investointeja nykytasollaan, pormestari Lyly sanoo.
Suurimpien kaupunkien johtajat tapasivat torstaina C21-kaupunkien kokouksessa Tampereella.
Faktaa C21 kaupunkiseuduista:
74,9 % väestöstä 2016
77,9 % työpaikoista 2015
79,7 % arvonlisäyksestä 2015
88,0 % ”akateemisista” 2016
88,7 % vieraskielisistä 2016
STT
Kuva: Hanna Leppänen