Suomalaisten asenteet alkoholinkäyttöä ja etenkin humalajuomista kohtaan ovat edelleen tiukat. Tänä vuonna asenteissa on ensi kertaa havaittavissa pieni käänne sallivampaan suuntaan. Kansa on ehkä alkanut turtua alkoholihaittoihin, mutta niitä ei silti voida hyväksyä, pohtii pääsihteeri Vertti Kiukas SOSTEsta.
Suomalaisten alkoholiasenteet 2012 -selvityksen mukaan enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että alkoholin myyntiin päihtyneelle tulisi ravintoloissa ja kaupoissa suhtautua nykyistä tiukemmin (73 %), alkoholia käytetään Suomessa liikaa (71 %) ja humalajuomiseen suhtaudutaan liian vapaasti (66 %).
Suurin osa suomalaisista kannattaa ruorijuopumuksen (75 %) ja rattijuopumuksen (67 %) promillerajojen laskemista. Noin puolet kannattaa alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä (53 %) sekä alkoholiteollisuuden sponsoroinnin ja mainonnan kieltämistä urheilutapahtumissa (52 %).
Tasan puolet suomalaisista on sitä mieltä, ettei alkoholiteollisuuden ole sopivaa osallistua alkoholipoliittisten lakien ja asetusten valmisteluun. Sen sijaan noin puolet (52 %) sallisi alkoholiteollisuuden tuottavan oppimateriaalia kouluihin.
Asenteissa lievä käänne sallivampaan suuntaan
Suomalaisten alkoholiasenteet -selvitys on tehty vuodesta 2006 joka toinen vuosi. Tänä vuonna asenteissa on ensimmäistä kertaa havaittavissa 5-7 prosenttiyksikön muutos sallivampaan suuntaan.
Muutos näkyy mm. suhtautumisessa alkoholin mielikuvamainonnan ja urheilutapahtumissa tapahtuvan alkoholiteollisuuden sponsoroinnin ja mainonnan kieltämiseen. Se näkyy myös kysymyksissä alkoholin liikakäytöstä, alkoholin myynnistä päihtyneille sekä suhtautumisesta humalajuomiseen.
– Alkoholihaittojen taso on ollut pysyvästi korkeampi vuoden 2004 alkoholiveroalesta lähtien, ja haittoihin on ehkä alettu turtua. Silti ei voida hyväksyä sitä, että ihmisten annetaan voida pahoin omassa arjessaan, sanoo pääsihteeri Vertti Kiukas SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä.
Rajoitusten lisäksi pyrittävä kulttuurin muutokseen
– Haittojen rajoittamiseksi tehdyt toimet eivät yksinkertaisesti vielä riitä. Alkoholin verotus on yhä keveämpää ja kokonaiskulutus suurempaa, vaikka verotusta on vuoden 2004 jälkeen kiristetty. Ihmetystä herättää myös se, ettei alkoholimainonnan rajoittamista koskeva lakiesitys etene, Kiukas toteaa.
– Alkoholin ja tupakan verotusta tulisi kiristää aina vähintään ostovoiman kasvun verran. Myös alkoholin hinnan ja saatavuuden sääntely sekä erityisesti nuorille suunnatun mainonnan rajoitukset ovat tutkitusti tehokkaita keinoja hillitä kokonaiskulutusta.
Kokonaiskulutus on absoluuttiseksi alkoholiksi muutettuna nykyisin 10 litraa asukasta kohti. Tutkimusten mukaan alkoholihaittojen määrä seuraa kokonaiskulutuksen muutoksia.
– Herkästi ajatellaan, että vain suurkulutuksella on yhteys alkoholihaittoihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta merkittävämpi ryhmä ovat tavalliset, työssäkäyvät, alkoholia mielestään kohtuullisesti käyttävät ihmiset, joita on moninkertainen määrä suurkuluttajiin verrattuna, Vertti Kiukas sanoo.
– Heidän tavoittamisekseen tarvitaan pitkäjänteisiä toimintamalleja, joilla pyritään vaikuttamaan kulttuuriin eli alkoholin paikkaan tavallisten ihmisten arjessa.

Aiheet alkoholi asenne suomalainen tutkimus