Painonhallinta ei välttämättä vaadi tarkkaa kalorien laskentaa tai jatkuvaa vaa’an tarkkailua. Sen sijaan keskittyminen tietoiseen syömiseen ja omien tuntemuksien havainnointiin voi tuoda yllättävän hyviä tuloksia.
Milloin viimeksi keskityit ruokailun aikana vain ja ainoastaan syömiseen? Useimmat meistä tekevät aina samaan aikaan jotain muuta: katsomme televisiota, selaamme lehteä, pohdimme työasioita tai neuvomme lasta läksyjenteossa. Tällöin tulee helposti syötyä liian nopeasti ja enemmän kuin olisi tarpeen.


– Lisääntynyt kiire ja stressi ovat suurimpia ongelmanaiheuttajia painonhallinnan kanssa kamppaileville. Suomalaiset pitävät syömistä usein suorituksena muiden joukossa, kertoo Terveystalon ravitsemusterapeutti Anette Palssa.
Kiireessä tulee helposti naposteltua ja syötyä epäterveellisesti. Painon kanssa kamppaileville tärkeintä olisi kuitenkin pitää ruokailurytmi säännöllisenä, ja oppia erottamaan nälän tunne erilaisista mieliteoista.
– Painonhallinnan opettelu on pitkä prosessi, joka vaatii pysyvää muutosta elämäntavoissa. Ruokailun pitää olla säännöllistä, kolmen–neljän tunnin välein tapahtuvaa, ja ravintokoostumuksen oikeanlainen. Herkkujakin saa syödä, kunhan kokonaisuus on tasapainossa, Palssa sanoo.
Palssan mukaan juuri kiireisessä ja stressaavassa elämäntilanteessa olisi tärkeää syödä hyvin, sillä elimistö käy stressissä ylikierroksilla ja kuluttaa vielä normaalia enemmän. 

Kuuntele kehoasi

Painonhallinnan onnistumisen kannalta suurin työ tapahtuu siis omassa mielessä: tarvitaan päätös muuttaa elämäntapoja pysyvästi. Tietoinen syöminen voi auttaa ymmärtämään omia tuntemuksia. Ruokailun yhteydessä se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että pysähdytään miettimään hetkeksi ennen kuin syö. Onko minulla oikeasti nälkä? Tekeekö minun sittenkin mieli jotain muuta kuin ruokaa?


– Näinkin yksinkertaiselta kuulostava asia saattaa olla ratkaiseva tekijä painonhallinnan onnistumisessa. Nälän ja kylläisyyden tunteiden erottaminen ei ole aina niin itsestään selvää, Palssa sanoo.
Ravitsemusterapeutti on järjen ääni


Vaikka ihmisillä on nykyisin käytettävissä valtavasti ravintoa koskevaa tietoa, kärsii yhä useampi silti ylipainosta tai syömishäiriöistä.


– Monella on elämänhallinta niin hukassa, että säännöllinen syöminen ei sen kaaoksen keskellä voi mitenkään onnistua, Palssa kertoo.
Ylipainoisten asiakkaiden lisäksi ravitsemusterapeutin vastaanotolla käy paljon normaalipainoisia, mutta jollain tavalla kehonkuvaansa tyytymättömiä asiakkaita. Ulkonäköpaineet esimerkiksi työelämässä lisääntyvät jatkuvasti sekä miehillä että naisilla. Palssan mukaan ravitsemusterapeutin rooli on olla järjen ääni kasvavien paineiden ja odotuksien keskellä.


– Työssäni olen nähnyt paljon muun muassa hoikkia ja hyväkuntoisia ihmisiä, jotka ovat kuitenkin aliravittuja syötyään vuosia liian vähän ja vääränlaista ruokaa. Mielestäni nelikymppisen ei tarvitse, eikä hän voikaan näyttää kaksikymppiseltä. Tärkeintä on olla tyytyväinen itseensä ja voida hyvin.
Päivän ruokarytmi:


Klo 7.30 aamupala: jogurttia, marjoja ja siemen-pähkinäsekoitusta, pala tai kaksi täysjyväleipää, päällä levite ja leikkele, juomaksi vettä, kahvia tai teetä
Klo 11.30 lounas: kalakeittoa, annos salaattia tai tuoreraasteita, halutessa pala tai kaksi ruisleipää, juomaksi maitoa, piimää tai vettä, jälkkäriksi marjoja tai hedelmä
Klo 14.30 välipala: kourallinen manteleita tai pähkinöitä ja hedelmä
Klo 17–18 päivällinen: lihapullia ja uunijuureksia (halutessa myös perunaa) tai broilerisalaatti, jos haluaa voi ottaa palan tai kaksi täysjyväistä leipää levitteen kanssa, juomaksi maitoa, piimää tai vettä
Klo 20–21 iltapala: marja-hedelmärahka tai hedelmä ja maustamatonta jogurttia ja siemen-pähkinäsekoitusta
Esimerkin päivän ruokarytmistä ja aterioista kokosi Anette Palssa. Kaikki ruokamäärät riippuvat kulutuksesta ja liikunnan määrästä. Etenkin sopiva leivän määrä on yksilöllistä.
Lähde: Terveystalo

Aiheet dieetti Painonhallinta ruoka ruokavalio