Köyhien lasten määrä kohoamassa ennätyslukemiin – ”Suomi on epäonnistumassa kohtalokkaalla tavalla”

Köyhien lasten määrä on Suomessa kasvussa.

Lapsiköyhyysaste on kohonnut 13,9 prosenttiin. Köyhien lasten määrä on noussut 150 000 lapseen. Köyhien lasten määrä on saavuttamassa pian lapsiköyhyyden huippuvuoden 2007 luvut. Köyhien lasten osuus on ohittanut koko väestön köyhyysasteen, joka on kasvussa ja on tällä hetkellä 13,7 prosenttia. Nämä luvut perustuvat laskennalliset asuntotulot huomioon ottavaan tulomittariin.

– Suomi on epäonnistumassa kohtalokkaalla tavalla. Tosiasia on, ettei näistä lapsista ole pidetty päätöksissä huolta. Heidän elämänsä ja sen edellytykset eivät ole olleet päätösten keskiössä. Etuuksien ja palveluiden kehittäminen on ollut poukkoilevaa ja huomio ei ole kiinnittynyt heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin. Nyt puolueet rummuttavat maksutonta varhaiskasvatusta, vaikka samaan aikaan heikoimmassa asemassa olevat lapset, joiden vanhemmilla on esimerkiksi työttömyyttä, ovat vaikeimmassa tilanteessa esimerkiksi varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen takia. Sosiaalinen nousu on Suomessa pysähtynyt. Köyhien lasten määrä kasvaa, oppimistulokset laskevat, koko väestön osaamistaso heikkenee nopeasti. Uskallan sanoa, että tämä kehitys on johdonmukainen seuraus tehdyistä eriarvoisuutta lisäävistä päätöksistä. Samaan aikaan poliitikot veistelevät keskustelua etuuksien ja palveluiden välillä tehtävistä painopisteissä. Tarvitaan molemmat, toista näistä ei voida lasten hyvinvoinnin näkökulmasta valita pois, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila muistuttaa.

Yksinhuoltajaperheiden köyhyysaste on samaan aikaan laskussa. Vuonna 2017 yksinhuoltajaperheiden köyhyysaste oli 30,8 prosenttia, kun se vuonna 2015 oli 34 prosenttia.

– Yksinhuoltajaperheiden osalta on lisättävä määrätietoisesti panoksia sekä etuuksiin että palveluihin. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen vaatii muun muassa pienten koululaisten vuorohoito-oikeuden säätämistä lakiin. Nyt osa kunnista on avannut ilta- ja yöhoidon koululaisille, kun yksinhuoltajavanhempi on töissä. Tässä huomaamme, että palvelut vaikuttavat työn vastaanottamiseen ja sitä kautta lapsiköyhyyteen. Samaan aikaan köyhyys koskettaa monia perheitä, joissa on palkansaaja. Siksi etuudet on pidettävä riittävällä tasolla säilyttäen niiden ostovoima. Yksinhuoltajaperheiden asema on edelleen tiukka, lapsiasiavaltuutettu Kurttila toteaa.

Lapsiasiavaltuutettu antoi viime keväänä maan hallitukselle arvion köyhien lasten asemasta ja vaati samalla ripeitä toimia sekä etuuksien että palveluiden parantamiseksi. Yllä olevat tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tilastokeskuksen uusista tilastoista tekemiin laskelmiin.

STT