Äitiyslaki voimaan 1. huhtikuuta – miksi heti perään haikaillaan vanhemmuuslakia?

Naisparin hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneen lapsen oikeusturvaa edistävä äitiyslaki astuu voimaan huomenna. Äitiyslaki säädettiin kansalaisaloitteen pohjalta. Sitä kannatti lopulta kolme neljäsosaa äänestykseen osallistuneista kansanedustajista sekä kaikki suuret lapsi- ja perhejärjestöt. Äitiyslaki parantaa joidenkin sateenkaariperheissä elävien lasten oikeusturvaa merkittävällä tavalla. Sateenkaariperheet ry:n seuraava tavoite on äitiys- ja isyyslain yhdistävä vanhemmuuslaki, joka mahdollistaa sukupuolen moninaisuuden huomioimisen, useamman kuin kahden vanhemman vahvistamisen ja vanhempien väliset sopimukset vanhemmuudesta.

Äitiyslaki mahdollistaa sen, että naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvän lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa voidaan vahvistaa tunnustamalla lapsi neuvolassa, ilman tarvetta perheen sisäiseen adoptioon. Äitiyden tunnustaminen perustuu hedelmöityshoitoklinikalla annettuun yhteiseen suostumukseen ja vastaa isyyden tunnustamisen prosessia.

Naisparille syntyvän lapsen oikeusturva paranee huomattavasti, koska hänen juridinen suhteensa molempiin vanhempiinsa on selvä jo syntymästä lähtien. Nykyisin lapsi saa oikeuden toiseen vanhempaansa vasta kun perheen sisäinen adoptio on vahvistettu. Tähän voi mennä useita kuukausia, jopa vuosi. Siihen asti lapsi on turvattomassa asemassa, jos toinen vanhemmista menehtyy tai vanhemmat eroavat.

– Äitiyslaki koskee vain osaa sateenkaariperheiden lapsista. Ainoastaan naisparien hedelmöityshoitoklinikalla alkunsa saaneiden lasten oikeusturva paranee, toteaa Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

– Seuraavaksi meidän on huolehdittava niistä sateenkaariperheiden lapsista, joilla on useampia kuin kaksi vanhempaa tai joiden vanhemmat ovat trans-, muun- tai intersukupuolisia. Tähän tarvitsemme vanhemmuuslakia.

Mikä ihmeen vanhemmuuslaki?

• Vanhemmuuslaki yhdistää nykyiset isyys- ja äitiyslait
• Vanhemmuuslaissa vanhemmuus kirjataan väestötietojärjestelmään vanhemmuutena. Tämä ei tarkoita äitiyden ja isyyden kategorioista luopumista arkielämässä. Juridisessa mielessä eronteko on tarpeeton ja vaikeuttaa oikeusturvan toteutumista niiden osalta, joiden vanhemmat ovat trans-, muun- tai intersukupuolisia.
• Vanhemmuuslaki mahdollistaa lapsen kaikkien vanhempien vanhemmuuden vahvistamisen myös tilanteissa, kun lapsella on syntymästä asti useampia kuin kaksi tosiasiallista vanhempaa. (Lisäksi adoptiolaki tulee uudistaa siten, että perheen sisäisessä adoptiossa uusperheissä kenenkään ei tarvitse luopua vanhemmuudestaan.)
• Vanhemmuuslaki mahdollistaa lapsen syntymää edeltämät sopimukset vanhemmuudesta, esimerkiksi tapauksissa, joissa käytetään tunnetun luovuttajan sukusoluja

Kansalaisaloite äitiyslaista

Kansalaisaloite äitiyslaista oli vasta toinen kansalaisaloite, joka meni eduskunnassa läpi. Ensimmäinen koski myös sateenkaariperheiden oikeuksia. Sateenkaariperheet ry odottaa, että seuraavat edistysaskeleet tulevat normaalisti hallituksen aloitteina. Seuraavan hallituksen tulee toteuttaa kokonaisvaltainen sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma (ks. liite).

Aloitteen laittoi vireille loppuvuodesta 2015 joukko kansalaisia, jotka toimivat lapsi-, perhe- ja ihmisoikeusjärjestöjen johtotehtävissä. Aloitetta tukenut kampanja varmisti, että aloite sai määräajassa 55 707 kannattajaa. Aloitteen eduskuntakäsittely kesti kohtuuttomat 18 kuukautta, minkä päätteeksi eduskunta hyväksyi lain huikein luvuin 122-42. Aloitteen sisältö oli sanasta sanaan sama kuin oikeusministeriössä syksyllä 2014 valmistelty esitys, joka jäi Stubbin hallitukselta lopulta antamatta. Eduskunnan oli helppoa hyväksyä kansalaisaloite, joka oli valmisteltu oikeusministeriössä, ja jota kannattivat kaikki suuret lapsi- ja perhejärjestöt, mukaan lukien Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Väestöliitto, Suomen UNICEF ja Pelastakaa Lapset.

Kuva: Pixabay