Harjaantuneimpienkin penkkiurheilija-asiantuntijoiden istumalihakset ovat olleet tänä kesänä koetuksella. Ihan jokaisena suvena ei pääse kokemaan yhtä useaa sporttitapahtumaa.

Penkkiurheilukausi starttasi vauhdikkaasti Rooman yleisurheilun EM-kisoilla, joista Suomi nappasi yhden mitalin. Helanderin keihäspronssi antoi ehkä osviittaa siitä, miten kovan työn takana urheilumenestys tulisi olemaan viime viikolla päättyneissä Pariisin olympialaisissa.

Menestystä taitojen edellyttämällä tavalla

Olympialaisten mitalisarakkeeseen merkittiin Suomelle pyöreä nolla. Vanha kunnon somekansan raivo repesi, ja kaikkien aikojen kävelyministeri Valentin Kononen totesi, että Suomessa on tehty asioita urheilun parissa täysin väärin viimeiset 20 vuotta.

Itse tykkään katsella asioita aina jonkinlaisen positiivisen linssin läpi, vaikka se olisi kuinka säröillä. Parikymmentä vuotta heikohkoa yleisurheilua on ajallisesti pientä kamaa verrattuna siihen, miten pitkään Suomessa on noudatettu järjettömän arpajaislain pykäliä.

Ehkä nämä kulkevat käsi kädessä? Huippu-urheilu kysyy rahaa. Rahapelien monopolisysteemi on ollut yksi syy, miksei rahaa ole kunnolla urheilusponsoroinnissa nähty.

Monopolisysteemin laittaminen roskakoriin saattaa tuoda vuodesta 2027 helpotusta myös urheilun puolelle, jos sponsorointi ymmärretään sallia järkevällä tavalla. Rahapelilain luonnoksen uutta luonnosta taotaan tälläkin palavalla sekunnilla kuntoon. Voittamisen kulttuuria ei rakenneta pelkällä ruisleivällä, mämmillä ja Veikkauksen vähäisillä hiluilla.

Se on tietysti pakko nostaa vielä esille, että Suomen olympialaisiin lähettämät urheilijat saivat finaalipaikkoja enemmän kuin ruotsalaiset. Kun ei ole mistä kirjoittaa, Suomessa mediat yleensä keksivät jotakin kiusallista Ruotsista.

Jos jotakin ikävää Ruotsista toivon ylipäänsä otettavan huomioon, liittyy se Ruotsin rahapelien lisenssisysteemin kanavointiongelmiin. Samoja virheitä ei kannata Suomessa toistaa. Sama pätee varmaan myös yleisurheilun yleiseen kehitystyöhön. Suomella ei ole Duplantisia, mutta ehkä lisenssistä voidaan tehdä parempi kuin Ruotsissa.

Suomen olympiakomitean jäsenten pätevyyden ohella puhetta on ollut melko vähän Pariisin kisojen väriläiskistä. Kovin juttu mielestäni kaikki lajit huomioiden oli se, että tuleva kaikkien aikojen paras rullalautailija Heili Sirviö edusti Suomea nuorimpana koskaan. Samalla nuoren tähden viides sija skeitin finaalissa oli myös suomalaisittain paras sijoitus koko urheilutapahtumassa.

Los Angelesin olympialaisiin on neljä vuotta aikaa. Ehkä Konoselle pitää antaa rajaton valta, jotta somekansa, vanhan liiton mutisijat ja kaikesta valittavat saadaan tyytyväiseksi.

Vetoja halki kesän, syksyllä meno kovenee

Henkilökohtaisesti vedonlyönnin kannalta kesän mielenkiintoisimmat hetket löytyivät yleisurheilun EM-kisojen ja olympialaisten väliseltä ajalta. Argentiina voitti Copa American. Samaan aikaan miesten jalkapallon EM-kisat taas olivat alusta loppuun hyvin pitkälti Espanjan näytöstä.

Olin tietenkin veikannut, että Kolumbia voittaa rapakon takana ja Italia Euroopassa. Myttyyn menivät molemmat laput. Kolumbia sentään pääsi finaaliin saakka, mutta italialaiset häpeävät suorituksiaan vielä pitkään.

Onneksi matsikohtaisissa vetokupongeissa oli sentään sen verran oikeita näkemyksiä, että tappiota ei tullut. Syksyn saapuessa se kunnon betsaaminen kuitenkin vasta alkaa.

Ei hengähdystaukoa urheiluhulluille. Juuri nyt eletään nimittäin taas ainakin jalkapallofanien kulta-aikaa, kun Euroopan huippufutissarjat palailevat kesätauolta. Pohjoismaiden ja Baltian liigojen sijaan erityisesti tänään starttaava Valioliiga on huomion keskipisteenä. Maailman isoin, kallein ja komein ammattilaisjalkapallosarja on se, jota tässä maailmassa eniten seurataan ja myös veikataan.

Ovatko ennusmerkit samat kuin vuosi sitten? Manchester City on yhä edelleen pelaajiensa ja koutsinsa puolesta sitä kovinta kaartia, eivätkä taloushuolet taatusti paina. Viides mestaruus putkeen olisi Valioliigassa melkoinen pommi, vaikka cityläisten mielestä pokaalin voittaminen keväällä 2025 pitäisi olla lähinnä loogista jatkumoa menestystarinalle.

Sanansa sanottavana tässä kaikessa on usealla kovalla kilpailijalla Liverpoolista alkaen. Viime kauden kakkonen Arsenal on kuronut eroa kiinni parin kauden ajan, eikä ylivoimaista City-sirkusta nähty enää viime kaudella.

Cityn paikalliskilpailija United on uuden omistajaporukan kanssa ollut hyvin aktiivinen siirtomarkkinoilla. Tässä ei ole mitään poikkeavaa. Uutta olisi se, ettei fanien tarvitsisi yhä edelleen haikailla Sir Alexin kultaisten vuosien perään.

Käytännössä maailman varakkaimmalta seuralta Newcastlelta voisi siltäkin odottaa jonkinasteista mestaruustaistelua. Saudi-Arabian valtiollinen sijoitusrahasto takaa, että rahaa löytyy. Voittamisen kulttuuria taas ei. Fakta on toki se, että joka vuosi jokin joukkue yllättää positiivisesti. Jos harakat iskevät kyntensä johonkin mitaliin, ei se palauta uskoani jalkapallon mystiseen romantiikkaan.

Valioliigassa parasta on kuitenkin sen arvaamattomuus. Huippujoukkueita ja pelaajia on viljalti, ja yllätysten nuuhkimisessa piilevät kunnon kertoimet. Veikkaaminen on taitolaji ja itselleni mukava harrastus. Ikuisena unelmoijana toivon alkavalta kaudelta tietysti poikkeuksellisia tuhkimotarinoita ja yllätyksellisyyttä.

Valioliigan kärkipäässä on nähty viimeksi todellinen pommi keväällä 2016, kun Leicesterin ketut voittivat sarjan isojen nenän edestä. Täksi kaudeksi takaisin pääsarjaan noussut joukkue tuskin taistelee mestaruudesta, mutta mestaruuskauden talismaani Vardy on yhä piikissä. Kerroin seuraikonin maalikuninkuudelle on korkea, mutta valtaosa miettinee ihan muita vaihtoehtoja veikatessaan maalipörssin voittajaa.

Kausi on pitkä, ja jyvät kyllä erottuvat akanoista viimeistään jouluun mennessä. Eiköhän siellä kärkikahinoissa keiku tutut nimet Haalandista Isakiin. Pohjoismaista laatuosaamista Valioliigasta kyllä löytyy, mutta suomalaisittain meininki on kuin mitalisaldo Pariisin olympialaisissa konsanaan.

Suomalaisia futareita löytyy brittikenttien kaikki ammattilaissarjat huomioiden vain pari hassua. Valioliigassa meikäläisiä ei nähdä tälläkään kaudella yhtä lukuun ottamatta. Chelsean Lucas Bergström istunee myös tällä kaudella kakkosmaalivahtina penkillä isoja matseja sivusta katsellen. Hyökkääjä Marcus Forss puolestaan taistelee sarjaporrasta alempana Middlesbrough’n riveissä noususta tähtiliigaan edelliskauden tapaan. Nousu olisi luonnollisesti kova paukku!

Missä parhaat vedonlyöntikasinot ovat?

Eivät ainakaan Suomen kamaralla tai pöytälaatikossa. Pöytälaatikkoon jätetyt vetoideat ovat hyviä vain silloin, kun haluaa oikeasti pitää taukoa rahapeleistä.

Missä niitä vetoja sitten kannattaa ihmisen laittaa? Vaihtoehtojahan on vaikka millä mitalla, mutta kotimaisen monopolikasinon suosiminen ei ole mielestäni mielekästä.

Syy tähän on tietysti se, että bonukset ja kampanjat loistavat poissaolollaan, eikä vetomarkkinoiden kertoimissakaan ole kauheasti hurraamista. Tämän hetken kuumin vedonlyöntikasino on mielestäni Epicbet.

Nimi jää helposti mieleen, ja tästä kasinosta on tullut itselleni ihan vakiopaikka. Etenkään mobiilissa en muista nähneeni yhtä sulavaa ja intuitiivista vedonlyöntikasinoa. Kierrätysvaatimukseltaan kevyehkön sporttibonuksen kera voi aloittaa eeppisen urheilupainotteisen seikkailunsa.

Jos erilaiset vaihtoehdot vedonlyöntikasinoiden saralla kiinnostavat, suosittelen tsekkaamaan pikimmiten meikäläisen Vedonlyönti-artikkelin. Siellä on miltei kaikki, mitä ihmisen tarvitsee tietää netissä veikkaamisesta. Pallot ilmaan, vedot sisään ja menestyksekästä viikonloppua!

Joel Karhu

PS. vastaan sisällöstä KasinoRanking.comissa. KasinoRanking on aina ajan tasalla oleva kasinovertailusivusto. Sieltä löydät bonukset, arvostelut ja tietysti ajankohtaiset kampanjat.
Aiheet kasinorakastaja Rahapelit