Eilen se sitten tapahtui. Hallitus antoi eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevan lakiesityksen. Tätä edelsi viime kesän lausuntokierros, jonka jälkeen EU:n komissiota notifioitiin lakiehdotuksesta. Itse löysin huomautettavaa, mutta komissio ei. Yhtä kaikki, ”pian” ollaan siinä pisteessä, että upouusi rahapelilaki saa sinettinsä.

Olihan se kyllä jo korkea aika! Ojassa on oltu ties kuinka kauan. Vielä 2023 Suomen rahapelimonopolista vastaava Veikkaus ilmoitti, että rekisteröityneitä asiakkaita on 2,4 miljoonaa. Joku saattaisi äkkiseltään kuvitella, että juuri Veikkauksen pelejä suomalaiset tykkäävät pelata.

Statistiikkojen valossa totuus on ollut pitkään aivan toisenlainen. Juuri siksi Orpon hallitus pari vuotta sitten alun alkaenkin ryhtyi hallitusohjelmassaan ajamaan rahapelimonopolin purkamista. Ei päivääkään liian myöhään.

Veikkauksella menee niin huonosti että hävettää

Hiljattain julkaistun Veikkauksen vuoden 2024 virallisen raportin mukaan bruttopelivoitto eli Gross Gaming Revenue (GGR) tippui edellisestä vuodesta yli seitsemän prosenttia. GGR on siis se summa, jonka rahapeliyhtiö saa pelaajilta pelien ja vedonlyönnin kautta ennen kuin muita kulueriä otetaan huomioon. Toiminta ei ole siis ollut kovin tuottoisaa.

Yksittäinen ja odottamaton notkahdus? Ei aivan. Vuodesta 2019 GGR on Veikkauksen osalta sukeltanut 43 prosenttia. Liikevoitosta puhuttaessa romahdus on ollut peräti 54 prosenttia. Veikkauksen taloudellista terveyttä arvioitaessa voitaneen hyvällä syyllä puhua monisairaasta potilaasta, joka on elvytyskunnossa.

Nyt jo muinaisessa Marinin hallitusohjelmassa monopoliin perustuvaa rahapelisysteemiä pyrittiin vahvistamaan. Samaan aikaan Poliisihallitus alkoi jahdata rahapelejä markkinoivia ulkomaisia nettikasinoita ja influenssereita entistä hanakammin. Jahti ja oikeusjupakat jatkuvat yhä edelleen.

Orpon hallituksella oli alusta asti eri sävelet rahapelaamista koskevassa nuottitelineessä. Nyt ollaan sitten tosiaan vihdoin ja viimein siinä pisteessä, että Suomen rahapelimarkkinat todella avataan kilpailulle. Kekkonen kääntyköön haudassaan.

Pelaajien rahoista on kilpailtu netissä tapahtuvan rahapelaamisen osalta jo yli parikymmentä vuotta. Lanseerasi toki Veikkauskin oman nettikasinonsa jo ysärillä, mutta se on näyttäytynyt pelaajien silmissä enenevissä määrin epähoukuttelevalta. Huono tarjonta kaikessa, ei bonuksia ja Pay N Play -pelaamisesta on saanut vain unelmoida.

Paljon puhutaan fyysisistä peliautomaateista, mutta netissä ihmiset nykyään asuvat ja pelaavat. Ulkomaisten nettikasinoiden etuna on ollut se, että koska ne ovat joutuneet kilpailemaan toden teolla toisiaan vastaan, ovat ne myös kehittyneet modernin pelaajan makuun sopiviksi.

Hieman mutkia suoristaen tämä on johtanut siihen, että digitaalisen rahapelaamisen kanavointiaste on tippunut jonnekin 50 prosentin laitamille. Veikkauksen peleistä Suomeen jäävä rahapelitulo tippuu tätä kirjoittaessakin. Ensi vuoden Veikkaus-raportti tulee olemaan melkoisella varmuudella liki yhtä iloista luettavaa kuin sotamuistelot.

Rahapelilaki tekee tuloaan ja kiire on kova

Tarve muutokseen on kuitenkin ymmärretty, ja asioita on pyritty tekemään paremmin. Sisäministeri Rantanen tiivistää rahapelijärjestelmän uudistamisen oikein hyvin. Tavoitteena on ollut löytää sääntelyratkaisu, jossa haittoja torppaava sääntely on tasapainossa sen kanssa, että rahapeliyhtiöt haluavat hakea Suomen pelilisenssiä.

Eritoten suurena fantasiana on se, että netissä tapahtuva rahapelaaminen ohjautuisi nimenomaan säänneltyyn pelitarjontaan. Suomalaisten pelaamien nappuloiden valuminen ulkomaille halutaan estää ensimmäistä kertaa koskaan aidon oikeasti.

Eduskunnalle viety lakiehdotus pykälineen perustuu osin nykyiseen hyvinkin toimimattomaan arpajaislakiin ja osin Ruotsin ja Tanskan malleihin. Itse en ottaisi vanhasta laista mukaan kuin kannet. Toisaalta pohjoismaisessa vertailussakin olisi ollut hyvä unohtaa ruotsalaiset melkein kokonaan.

Ruotsissa, jossa on totuttu aina menestymään, kanavointiaste on tippunut kuin lehmän häntä. Vuonna 2019 meni kovaa, kaupungit olivat kasinomainosten peittämiä ja touhu karkasi lapasesta. Sittemmin sääntelystä on tehty infernaalisen tuskallista pelaajille. Näin on siis saatu aikaan se trendi, että ruotsalaiset pelaajat siirtyvät kasvavissa määrin harmaille markkinoille pelaamaan.

Tällaista sekoilua ei Suomessa hallituksen ja eduskunnan kohdalla varmastikaan toivota. Eri asia on sitten se, ymmärretäänkö mitä liiallinen sääntely oikeasti tarkoittaa. Sekin pitäisi tajuta, että suomalaiset ovat maailman mittapuulla sieltä pelaavimmasta päästä heti aussien jälkeen.

Olisipa kaikki yhtä hyvin kuin Tanskassa

Olen tässä viimeisen vuorokauden aikana silmäillyt tarkasti hallituksen esitystä. Sitä samaista paperia, joka eduskunnassa sitten nuijitaan jossain kohtaa laiksi asti, ellei ihmeitä tapahdu. Muutamia mietteitä on herännyt.

Rahapelijärjestelmän uudistamisen mallimaa Tanskalta olisi kannattanut ottaa enemmän vaikutteita. Dataa on ehkä tutkittu, mutta sitä voi vain arvuutella, kenen vastuulla on ollut sen muuttaminen ymmärrettäväksi informaatioksi.

Tanska on nettikasinoista puhuttaessa esimerkillinen mallimaa. Vuonna 2024 Tanska ylsi 90 prosentin kanavointiasteeseen, eli valtion kassa on paisunut oikein kivasti. Samalla pelaaminen punavalkolippumaan ulkopuolelle ei ole mitä ilmeisemmin näyttäytynyt kovinkaan houkuttelevana juuteille itselleen. Ei synny tarvetta protestoida, jos systeemi toimii kasinoiden lisäksi pelaajille itselleen.

Unelma Tankan veroisesta kanavointiasteesta elää vahvana Suomessa. Onko siihen edellytyksiä lakiesityksen lopullista versiota peilaten? Osittain, muttei sitten ehkä aivan kuitenkaan.

Tanskassa kasinobonukset ovat sallittuja. Ne kasinot, jotka vuonna 2027 viimein operoivat Suomen pelilisenssillä, eivät voi moisia pelaajille tarjota. Tämä on ehkä perua siitä, että vanhastaan monopoli-Veikkauksen ei ole kulahtaneen arpajaislain mukaan ollut sallittua tarjota pelaajille mitään bonuksia.

Voisiko ajatella, että pelkästään tämä on ajanut suomalaisia pelaamaan vuosikausia nimenomaan ulkomaisille nettikasinoille? Suomalaiset tunnetusti kunnioittavat instituutioita, mutta samalla haluavat tehdä juuri kuten ei käsketä. Ehkä juuri tästä suomalainen onnellisuus pohjimmiltaan kumpuaa.

Ketä Suomen pelilisenssi kiinnostaa nyt tai 2027?

On syytä palata ministeri Rantasen lausuntoon ja siihen, miten rahapelilain uudistuksen yhtenä tähtäimenä on juuri Suomen lisenssin tekeminen houkuttelevaksi ulkomaisille kasinoille. Bonuskiellon ohella markkinointiin liittyvät rajoitukset, kuten sähköpostien lähettämisen kielto, ja melkoisen kovat verotaakat eivät varmasti kovinkaan paljon paranna houkuttelevuutta.

On hienoa, että Suomi siirtyy eurooppalaiseen tapaan uuteen aikakauteen lisenssisysteemin myötä. Peleistä kertyvien tulojen ja pelihaittojen ehkäisyn kannalta nykytilannetta huonompaa skenaariota ei ole edes mahdollista keksiä. Siksi mikä tahansa uudistus on askel parempaan.

Suomen 2027 avautuville rahapelimarkkinoille hyppääminen tulee rahapeliyhtiöille aika kalliiksi. Pakolliseksi se ei tule, koska suomalaiset voivat pelata ajasta ikuisuuteen ulkomaisilla nettikasinoilla. Tämän tiedostavat myös kaikki ulkomaiset operaattorit.

Miten sitten kiellot ja estot, joita lakiehdotuskin käsittelee? On hyvä muistaa, että maksublokit käytännössä tuhosivat Norjassa kanavointiasteen. Länsinaapurimme pelätty ja parjattu rahapeliviranomainen Spelinspektionen ei puolestaan ole kyennyt estämään pelaamista systeemin ulkopuolelle. Tanskassa kaikelle tälle naureskellaan.

Suomen rahapelilakia on vahvan näkemykseni mukaan valmisteltu siten, että se palvelee megaluokan operaattoreita. On päivänselvää, että pörssiyhtiöille on jo imagon takia hyväksi hankkia Suomen lisenssi, sitten kun sellainen on olemassa.

Unibetin ja Betssonin kaltaiset isot tekijät tulevat vuosien päästä näkymään melkoisella varmuudella urheiluseurojen paidoissa, kaduilla ja mainoksissa.  Urheilusponsorointi nousee väistämättä uudelle tasolle, sillä sen nykyinen taso Suomessa on ruttoisen banaanivaltion tasoa.

Ei hätää. Orpon hallituksessa nyt istuvat ministerit voivat vuosien päästä paukutella henkseleitä parantuneen kanavointiasteen takia aivan varmasti. Tämän hetken tilannetta kun miettii, ei se kanavointiaste voi hirveästi painua enää alaspäin.

Sitä ei tässä kohtaa tiedä kukaan, kiinnostaako Suomen pelilisenssi kuin paria prosenttia kaikista ulkomaisista nettikasinoista. Lakiehdotuksesta voisi kuvitella, että kiinnostus ei tule olemaan ministeri Rantasen Tanskaan vievien märkien unien veroista tykitystä.

Mikä tahansa muutos on askel parempaan

Muutamien maailman tunnetuimpien ja myös suomalaisten pelaajien hyvin tuntemien kasinobrändien takia 50 prosentin kanavointiaste nousee melkoisella varmuudella vähintään joitakin prosentteja. Summista puhuttaessa kyse on sadoista miljoonista. Yhtä suurilla summilla Veikkauksen tulokset ovat tippuneet viimeisten vuosien aikana.

Suomen uusi rahapelilaki ja sinivalkoinen pelilisenssi tarjoavat vähintään laastaria avohaavaan. Mihin ja kenelle se riittää, sen aika näyttää.

On vaikea nähdä, että Veikkaus edes kykenisi kilpailemaan mitenkään maailman isoimpia kasinoalan yrityksiä vastaan. Suomalaisille räätälöityä palvelua kun nekin tarjoavat, ja tarjonta itsessään on tuhat kertaa parempaa.

Kilpailun ohella lisäharmia Veikkaukselle tuo vielä se, että se joutuu maksamaan erillismaksua siitä hyvästä, että se saa pitää yksinoikeuden lottoon, arpoihin ja fyysisiin peliautomaatteihin.

Lakiehdotuksessa on toisaalta huomioitu jo etukäteen se, että jos Veikkaus muuttuu totaaliseksi turhakkeeksi, se voidaan myös myydä pois. Harva olisi pari vuotta sitten uskonut, että sisäministeriössä uskalletaan kirjoittaa Veikkauksen myymisestä muualle kuin ABC-huoltoaseman vessan oveen.

Valtioneuvoston nettisivulta voi jokainen muuten halutessaan tutkia tarkemmin, mitä Rantasen ja kumppanien lakiehdotus pitää kokonaisuudessaan sisällään. Siellä on hyvää, mutta on siellä kyllä paljon huonoakin.

On hyvä, että kaiken rahastuksen ja ahneuden keskellä myös vastuullisuutta ja peliongelmia halutaan pitää esillä. Näiden kahden asian ymmärtämisen ja vastuun kantamisen osalta suomalaisella monopoli-Veikkauksella onkin maailman lyhyimmät perinteet.

Otan viimeisenä nostona lakiehdotuksesta niin kutsutut korkean riskin pelit ja niiden mainostamisen kiellon. Paljon parjatut korkeamman riskin rahapelit ovat nettikasinoilla pelattavia slotteja. 

Peliautomaatit ovat myös Veikkauksen tärkein tulonlähde, mutta kansa haluaa pelata niitä aivan muualla. Jos kanavointiaste on myös tulevaisuudessa erittäin kaukana Tanskan tilanteesta, silloin ollaan kaukana kaikesta siitä, mihin rahapelilain uudistamisella alun alkaen pyrittiin.

Toivon hyvää ja parasta, mutten hypi riemusta, kun mietin Suomen lisenssiä armon vuonna 2027. Ulkomaiset nettikasinot bonuksineen ja sähköposteilla kulkevine tarjouksineen ovat myös silloin olemassa. Suomalaista lisenssiä niillä ei välttämättä ole, vaikka hallitus niin unelmoikin. Fakta on myös se, että nykyinen Orpon hallituskaan ei ole enää huhtikuun 2027 jälkeen unelmoimassa parempaa tulevaisuutta.

Joel Karhu

PS. vastaan sisällöstä KasinoRanking.comissa. KasinoRanking on aina ajan tasalla oleva kasinovertailusivusto. Sieltä löydät bonukset, arvostelut ja tietysti ajankohtaiset kampanjat.
Aiheet kasinorakastaja Rahapelit