Tuhoaako perustulo kuntien sosiaalipalvelut?

Perustulosta, eli ns. kansalaispalkasta riittää mielipiteitä puolesta ja vastaan. Asiaa kuitenkin valmistellaan ja kokeilu aiotaan toteuttaa. Kuntaliiton asiantuntijaryhmä suosittelee riittävän pitkää valmisteluaikaa, jotta kokeilusta saadaan selville sen laajemmat vaikutukset.
Asiantuntijaryhmä sai tehtäväkseen laatia raportin perustulon vaikutuksista kuntiin. Asiantuntijoiden mukaan on selvää, että perustulo tulee toteutuessaan mullistamaan kuntien talouden ja palvelut.
Raportin mukaan perustulo vaikuttaa perustavalla tavalla kuntien tulo- ja menovirtoihin sekä kunnan palvelujärjestelmään. Raportissa toistuu pitkän valmisteluajan tärkeys. Kuntaliiton asiantuntijoiden mukaan perustulokokeilu tulee suunnitella ja sen mahdolliset vaikutukset arvioida huolella ennen sen toteuttamista. Asiantuntijoiden suurimpina huolenaiheina ovat kuntien tulojen mahdollinen väheneminen ja sosiaalipalvelujen tavoittavuuden heikentyminen. Arviointi on kuitenkin vaikeaa, koska kokeilun malli ei ole vielä selvillä.
– Keskeistä perustulon kuntavaikutusten selvittämisen kannalta on se, korvaako perustulo eri etuudet joko täysin tai osittain ja maksetaanko etuuksia edelleen perustulon lisäksi. Olennaista on myös tukien verollisuus. Lisäksi tulee pohtia, miten erilaiset tuet, esimerkiksi omaishoidon tuki tai perhehoidon tuet, suhtautuvat perustuloon, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio tiivistää raportin tuloksia.
Raportin tarkastelussa ovat mm. verotus, valtionosuusjärjestelmä, asiakasmaksut, kunnan myöntämät etuudet, työmarkkinatuki, työllisyydenhoito, sosiaalihuolto, työttömien terveydenhuolto sekä kotouttaminen.
Vaikutuksia verotukseen, valtionosuuksiin, etuuksiin ja palveluihin
Raportissa arvioidaan, että valittu perustulomalli ja perustulon verokohtelu ovat keskeisimmät kuntien verotuloihin vaikuttavat tekijät.
– Jos perustulo olisi verovapaata tuloa tai käytännössä tuloverosta vapautettua tuloa, kuntien tulopohja kaventuisi merkittävästi ja kuntien verotulot pienenisivät, arvioi Kuntaliiton veroasiantuntija Jukka Hakola.
Kuntien valtionosuuksiin perustulo vaikuttaa esimerkiksi silloin, jos perustulo muuttaa kuntien vastuulla olevien tehtävien tai velvoitteiden määrää ja sitä kautta kustannuksia. Kustannukset muuttuvat myös silloin, jos perustulolla on vaikutusta kuntalaisten palvelujen käyttöön.
– Nykyistä toimeentulotukea maksetaan käytännössä silloin, kun hakijan tukeen oikeuttavat menot ylittävät käytettävissä olevat tulot. Sen vuoksi nykyinen toimeentulotukijärjestelmämme voi jopa estää kokeilun vaikuttavuutta tai tosiasiallisten vaikutusten arviointia. Perustulokokeilun jatkovalmistelussa tuleekin kiinnittää huomiota erityisesti valittavan kokeilumallin ja toimeentulotuen väliseen yhteyteen, lakimies Maria Porko sanoo.
Kunnan sosiaalihuollon palveluihin perustulon arvioidaan vaikuttavan kahta kautta. Ensinnäkin ohjautumisväylät sosiaalihuollon palveluihin kapenevat ja ovat vaarassa katketa erityisesti toimeentulotuen saajien kohdalla. Toiseksi asiakkaan sitoutuminen palveluun voi vaarantua, koska taloudellista välinettä motivoimiseksi ei ole nykyisellä tavalla käytössä.
Kokeilun valmistelussa huomioitava muut kuntakentän uudistukset
Kuntaliiton asiantuntijat muistuttavat raportissa, että perustuloskokeilua ollaan toteuttamassa muiden merkittävien uudistusten kanssa samanaikaisesti. Samaan aikaa ollaan valmistelemassa esimerkiksi maakunta- ja sote-uudistuksia, toimeentulotuen Kela-siirtoa sekä työllisyysvastuun siirtoa.
– Perustulo haastaa koko nykyisen sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmämme logiikan sekä perusrakenteet. Onkin selvää, että kokeilun paras mahdollinen onnistuminen ja kaikkien kuntavaikutusten huomioiminen edellyttää riittävää valmisteluaikaa. Oletettavasti tulosten yleistettävyys parantuisi, jos kokeilu ja sen aikataulu sovitettaisiin yhteen muiden suurten muutosten sekä kokeilujen kanssa, Ellen Vogt toteaa.