Kasvava pakolaiskriisi kuohuttaa mieliä Euroopassa ja tarkkkaa tietoa tilanteesta vaikuttaa tulevan valikoidusti, ainakin jos on uskominen naispulisen ukrainalaisen tv-toimittajan Aida Bolivarinkokemuksiin turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Arre Kougappi on julkaissut Facebookissa käännöksen toimittajan tv-haastattelussa kertomista kokemuksista:
”Toimittaja Aida Bolivar matkusti Budapestista Wieniin, samassa junassa arabitaustaisten pakolaisten kanssa. Hänen mukaansa pakolaiset tallovat ruuan päälle, vaativat rahaa ja huutavat törkeyksiä eurooppalaisille ohikulkijoille. Bolivar totesi myös, että arabimiehet käyvät biologisilla tarpeilla suoraan kaduilla ja pahoinpitelevät pakolaisnaisia.
Bolivar kertoi toimittajille Viikon yksityiskohdat -ohjelmassa, että pakolaiset halusivat jopa raiskata hänet. Miten arabipakolaiset käyttäytyvät Unkarissa?
– Olen asunut 5 vuotta arabimaissa – Marokko, Egypti ja Tunisia. Hallitsen sujuvasti arabian kielen. Ulkoa muistan Koraanin kappaleita. Joten minua on vaikea jotenkin hämmentää asioilla ja syyttää kielteisestä asenteesta eri kansallisuuksiin ja uskontoihin.
– Valitettavasti 31. elokuuta muutti maailmankatsomukseni. Saavuin Budapestiin, tarkoituksena vierailla Wienissä. Saavuttuani juna-asemalle, näin valtavan määrän arabitaustaisia ihmisiä, jotka olivat vihaisia ja pitivät kovaa meteliä. En pystynyt menemään väkijoukon läpi aseman sisäänkäyntiovelle. He huusivat minulle loukkauksia ja törkeyksiä, yrittivät repiä käsistäni matkalaukun. Minä ymmärsin mitä nämä ihmiset puhuivat keskenään.
– Ihmiset ilman mitään häveliäisyyttä ja epäröimättä suorittivat omia tarpeita kadulle. Arabinaiset huusivat – heidät pahoinpideltiin.
Miten paikalliset asukkaat suhtautuivat tähän?
– Poliisi ei koskenut pakolaisiin lainkaan. Lapset huusivat, valtavat jätekasat lojuivat ympäristössä. Unkarissa työskentelevät toimittajat yrittävät tallentaa kelvollista materiaalia ja saada niihin vähänkin asiallisia ihmisiä väkijoukosta. Minä haluan kertoa – kunnollisia ihmisiä oli vaikea havaita. Lähes kaikki eivät puhu eurooppalaisia kieliä. Kaikki mitä he yrittivät tehdä, oli ryöstää ohikulkijoiden laukkuja ja huudella törkeyksiä.
– 90 % näistä ihmisistä olivat 18-40-vuotiaita ja täysin terveitä miehiä, jotka ottavat vieraiden ihmisten lapset syliin ja vieraat lapset sylissä yrittivät päästä väkijoukon läpi junan sisälle väkisin ihmisjoukon läpi.
Mitä tapahtui junassa?
– Meidän vaunuun tuli viisi henkilöä joilla oli liput. Me istuimme rauhallisesti, koska siinä vaiheessa juna oli vielä tyhjä. Mutta muutamassa minuutissa alkoi tapahtumaan jotain uskomatonta. Huutoja, rikottuja laseja… Kun valtava pilvi ihmismassoja vyöryi sisään.
– Pakolaiset puhuivat keskenään arabiaksi siitä, että pitäisikö meidät ryöstää koska tämä olisi Jumalalle otollista, koska me olemme vääräuskoisia. Ja minut kuuluisi raiskata, koska minä olen pukeutunut kuin hutsu. Toisin sanoen, minulla ei ole hijabia, en ole muslimi ja tämän takia minä olen paha ihminen.
Pääsittekö Wieniin?
– Tunnin kuluttua juna pysähtyi minulle tuntemattomassa paikassa. Junassa kuulutettiin, että juna ei enää jatka matkaa. Jonkun ajan kuluttua junan ovet avautuivat ja kaikilla halukkailla oli mahdollisuus päästä junasta ulos. Minä ja neljä muuta yritimme päästä pois. Alussa pakolaiset eivät halunneet laskea meidät junasta ollenkaan ulos.
– Paikallinen juna-asema oli siinä vaiheessa täysin miehitetty pakolaisilla. Pakolaisia oli entistä enemmän ja heille oli jaettu ruokaa. Ennen sitä, ruokaa ei ollut tarpeeksi, nyt ruokaa oli yllin kyllin.
– Leivät, omenat ja erilaiset leivonnaiset olivat heitettynä kaduille. Pakolaiset eivät välittäneet ja kävelivät elintarvikkeiden päällä. Pakolaiset huusivat vain yhtä sanaa: ”Money.” Toisin sanoen: ”Antakaa rahaa.” Pakolaiset yrittivät napata ihmisten koruja ja laukkuja.
– He haluavat vain saada apua Euroopasta. Suurimmalla osalla ei ole ammattia, eivätkä he halua tehdä mitään hyödyllistä. Mitään muuta kuin sisäistä vihaa eurooppalaisia kohtaan he eivät tunne.”
Lehtihaastatteluissa Aida Bolivar on Kougappin mukaan kertonut seuraavaa:
”- Minä tiedän, että monet olivat järkyttyneet uutisesta kuolleesta syyrialaisesta pojasta ja hänen isästään joka itki. Mutta minä olen nähnyt myös muita pakolaisia, jotka talloivat lasten päälle, varastivat ruokaa toisilta ja hakkasivat omia naisia. Miksi suvaitsevainen Eurooppa hyväksyy ja ottaa heidät vastaan?
– Olen vakuuttunut – nämä pakolaiset eivät koskaan tule olemaan lojaaleja ja uskollisia omalle uudelle kotimaalle. Vain pienen pieni osa heistä hyväksyy eurooppalaiset arvot.
– Samalla syyrialaiset vaativat pääsyä korkean elintason maihin. He pyrkivät Saksaan, Ruotsiin, Itävaltaan ja minkä tähden? Miksi samaan aikaan ukrainalaiset joutuvat kestämään nöyryyttävän menettelyn viisumin saamiseksi ja joka kerta tiukempia käytäntöjä?
– Miksi Eurooppa ei avaa rajoja meille – me sopeudumme uusiin olosuhteisiin, tulemme tekemään töitä, meillä on koulutusta, me tulemme oppimaan kielen ja me olemme myös kristittyjä. Meillä on sama ajattelu.
– Miksi eurooppalaiset tiedotusvälineet ovat täysin hiljaa siitä kuinka paljon joka päivä kuolee meidän poikia, mutta koko ajan puhuvat näistä pakolaisista. Valtaosa näistä pakolaisista ovat terveitä 20-45-vuotiaita miehiä jotka eivät puolusta omaa maata, vaan lähtevät muihin maihin, oman uskonnon ja kielen kanssa.
– Miksi nämä ihmiset eivät mene Marokkoon, Algeriaan, Saudi-Arabiaan, Tunisiaan, Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin, siellä on sama uskonto ja sama kieli? Koska siellä joutuu tekemään töitä, siellä ei ole runsaskätistä sosiaaliturvaa ja lapsilisiä.”



Käännökset ja kuvat: Arre Kougappi