Lähihoitaja ei enää kestänyt työssään: "Se vaan huutaa ja hakkaa… lähtiessäs mietit, että miten voit jättää tämmösen ihmisen yksin tänne?"

Lähi- ja perushoitajista peräti 70 prosenttia joutuu tekemään säännöllisesti asioita, jotka ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa.
Kotihoidon työntekijöiden epäinhimilliset työolot sekä heidän potilaidensa ahdinko ovat nousseet jälleen otsikoihin. Lähihoitaja Emmi Koskinen kertoo Facebookissa, miksi hän ei työskentele enää kotihoidossa. Koskisen mukaan suurin ongelma on liian vähäinen hoitajien määrä.
– Lähetää nyt vaikka siitä, että ku aamulla saapuu työpaikalle ja ottaa siitä oman asiakaslistan esille ja alkaa valmistelemaa lähtöä, ni tuleekin tieto, että joku työntekijä on pois.
Liian tiukoiksi laaditut aikataulut eivät anna sijaa poissaoloille.
– …eihän ketää saada kuitenkaa sijaiseks, nii hommat jaetaa sitte kaikkien kesken. Eli se lista, joka jo alunperin näytti melko kamalalta, näyttää nyt mahdottomalta.
Siinä sitte koitat miettiä, että kuka tarvii apua nyt eniten ja kenet voi jättää myöhemmäks. Ja ei muuta ku ajelemaa ympäri kyliä.
Seuraavaksi Koskinen kertoo päivästään, jossa aika ei riitä minkään tekemiseen kunnolla ja koko tilanne painaa pahasti mieltä myös hoidettavien puolesta.
– No ekalle mummolle äkkiä lääkkeet ja aamupalaa, koitat samalla kuunnella sen höpöttelyä, mut takaraivossa hakkaa vaan se, että lista on pitkä. Mummoki toteaa, että “ei teillä koskaan oo aikaa, mietitte vaan aina sitä seuraavaa paikkaa”. Niinpä. Ois tosi kiva rupatella, mut ei voi mitään.
– Seuraavassa paikassa pappa makaa lattialla. Noni, tässä voi mennäki hetki. No onneks ei oo sattunu mitää, mut jotenki hänet täytyy saada ylös. Soitat työkavereita läpi, että ehtiskö joku auttamaa nostamisessa, ni vastaus on vaan, että ei, sun pitää nyt vaan yksin saada se, kun joku muukin kerran sai.
– Päivä jatkuu muistisairailla mummoilla, jotka ei varmaan edes tiedä, kuka tuli ja miksi. Osaat niiden hokemat jo ulkoa. Yrität saada yhen pesulle, mut se vaan huutaa ja hakkaa. Ei sitä voi pakottaa, vaikka viime kerrasta on pari viikkoa. Yrität tehä niiden olon mukavaks, mut lähtiessäs mietit, että miten voit jättää tämmösen ihmisen yksin tänne?

Koskisen avautuminen on saanut myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin takajaloilleen. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii välitöntä korjausta kotihoidon epäinhimillisiin työoloihin.
SuPerin mukaan työ kotihoidossa olisi monen hoitajan mielestä mielenkiintoista, jos työn tekemisen edellytykset olisivat kunnossa. Yhä useampi hakeutuu muille aloille, sillä ei halua riskeerata terveyttään eikä hyväksy sitä, miten pienillä resursseilla asiakkaita hoidetaan.
– Kotihoitoa on yritetty kehittää kaikilla muilla tavoilla paitsi lisäämällä hoitohenkilökuntaa, puheenjohtaja Paavola moittii.

Koskisen kirjoitusta vastaavia viestejä tulee SuPeriin päivittäin. Työntekijät ovat todella huolissaan hoidon laadusta ja omasta jaksamisestaan.
Nordcare-tutkimuksen mukaan Suomessa on Pohjoismaiden heikoin henkilöstömitoitus vanhustenhoidossa. Erityisesti kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet ja asiakkaat ovat aikaisempaa huonokuntoisempia. Henkilöstömäärää ei ole tästä huolimatta lisätty riittävästi.
SuPerin kotihoidon selvityksen (2018) mukaan työntekijöistä vain 19 prosenttia kokee, että hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Työnantajat rikkovat lakien määräyksiä laadukkaasta hoidosta. Työnantajat eivät myöskään puutu Työturvallisuuslain mukaisesti työntekijöiden haitalliseen kuormitukseen.
Kotihoidon työntekijöiden henkinen ja fyysinen kuormittuminen on tosiasia, joka heijastuu myös sijaisten haluttomuutena kotihoidossa työskentelyyn. Sijaisten palkkaamatta jättäminen säästöjen aikaansaamiseksi on vähentynyt, mutta entistä useammin sijaisia ei yrityksistä huolimatta saada. Näissä tilanteissa vakituiset työntekijät joutuvat ottamaan jo ennestään täydelle asiakaslistalleen lisää käyntejä. Tämä aiheuttaa huolta ja huonoa omaatuntoa, koska hoidon laatu kärsii. Työntekijät väsyvät myös fyysisesti mahdottomaan työtahtiin ja sairauslomat ovat lisääntyneet. Lähes puolet esimiehistä ei ota työntekijöidensä huolta vakavasti.
SuPer julkisti selvityksen hoitajien työkuormasta kesällä 2016. Selvityksen mukaan lähi- ja perushoitajista 93 prosenttia oli huolissaan hoidon laadusta. Hoidettaville ei ole riittävästi aikaa eikä heidän yksilöllisiä tarpeitaan pystytä huomioimaan. Vastaajista 70 prosenttia joutuu tekemään vähintään viikoittain asioita, jotka ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa.
Alla liiton julkilausuma työntekijöidensä lohduttomasta tilanteesta.

STT
Kuvat: YouTube / SuPer-liitto