Julkisten ja hyvinvointialojen liitto vaatii, että opetus- ja kulttuuriministeriön täytyy keskeyttää uuden varhaiskasvatuslain valmistelu.

JHL:n mukaan varhaiskasvatuslakia ei voi uudistaa nykyisen lakiesityksen perusteella, koska se perustuu virheellisiin laskelmiin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tehtävän työn määrä on liiton mukaan laskettu täysin alakanttiin. Pahimmillaan uudistus johtaa siihen, että tuhannet alan ammattilaiset menettävät pätevyyden työhönsä.

Käsittelyssä oleva lakiesitys pohjautuu kesällä 2017 julkaistuun varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekarttaan. Tiekartan virheet käyvät ilmi Lapsen parhaaksi -selvityksessä, jonka viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestöä julkaisi tammikuussa 2018. Tiekartassa on laskettu varhaiskasvatuksessa tehtävä työmäärä raskaasti alakanttiin. Varhaiskasvatuksessa tehdään nykyään noin 34 000 henkilötyövuotta. Tiekartassa määräksi on laskettu vain 25 000 henkilötyövuotta.
Uudistus muuttaisi voimakkaasti varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta ja alan koulutusvaatimuksia. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että varhaiskasvatuksessa työskentelisi vuonna 2030 huomattavasti enemmän yliopistokoulutettuja lastentarhanopettajia kuin tänä päivänä.
Uudistuksen riskinä on, että tuhannet alan ammattilaiset jäävät vuoden 2030 jälkeen vaille pätevyyttä omaan työhönsä. Työpaikkansa puolesta saavat pelätä muun muassa lastenhoitajat, päivähoitajat ja lastenohjaajat. Heidän osuuttaan varhaiskasvatuksen henkilökunnasta ollaan vähentämässä rajusti. Lakimuutos johtaisi siihen, että hoitajien töitä katoaisi vuoteen 2030 mennessä lähes 8 000 henkilötyövuoden edestä.
– Joka toinen ammattitaitoinen lastenhoitaja kävisi tarpeettomaksi vuonna 2030. Samalla osa AMK-koulutetuista sosionomeista jäisi vaille tehtäviä. Kunnilla ja yksityisillä päiväkodeilla olisi palkkalistoillaan tuhansia alan ammattilaisia, jotka pitää irtisanoa, jos heille ei löydy muuta työtä. Alan työntekijät ovat nuoria, he voisivat hyvin tehdä töitä vielä 20 vuotta, sopimustoimitsija Minna Pirttijärvi kuvailee uudistuksen ongelmia.
Tällä hetkellä lastentarhanopettajan töitä voivat tehdä itsenäisesti myös ammattikorkeakouluissa opiskelleet sosionomit. Vuoden 2030 jälkeen he tarvitsevat työparikseen yliopistossa opiskelleen lastentarhanopettajan, jos laki hyväksytään nykymuodossaan.
Uuden varhaiskasvatuslain pitäisi tulla voimaan jo tämän vuoden elokuussa. JHL:n mielestä lakialoitetta ei voi viedä eteenpäin tällä aikataululla.
– Voi kysyä, eikö hallitus ole oppinut mitään. Se on jälleen ajamassa suurta uudistusta eteenpäin kiireellä ja asiantuntijoiden kritiikistä välittämättä. Uudistus uhkaa lasten oikeutta kunnolliseen varhaiskasvatukseen, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kritisoi.
Varhaiskasvatuksen lakipaketti on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy 18. maaliskuuta.
STT
Kuva: Wikipedia Commons
Aiheet ammattilainen hallitus JHL lakiesitys lastenhoitaja päivähoitaja päiväkotihoitaja pätevyys tirtisanominen tuhannet työntekijä työpaikka vaarassa varhaiskasvatus