Identiteettivarkauksien määrä nelinkertaistui viime vuonna – suomalaiset menettivät 140 miljoonaa euroa

Identiteettivarkaudet ovat yleistyneet viime vuosina räjähdysmäisesti. Kohteena voi olla kuka tahansa ja kyseessä saattaa olla jo yleisin rikollisuuden muoto Suomessa.

Pelkästään viime vuonna 138 000 suomalaista joutui identiteettivarkauden uhriksi, joka on yli nelinkertainen määrä vuoteen 2017 verrattuna.

Ruotsissa asiaan ollaan varauduttu paremmin, sillä siellä identiteettivarkauksien määrä kääntyi lievään laskuun. Ero johtuu todennäköisesti siitä, että Suomessa identiteettivarkauksien riskiä ei vieläkään tunnisteta riittävästi. Suojautuminen identiteettivarkauksia vastaan on vähäistä ja luottamus tuntemattomiinkin ihmisiin suurta.

– Kyseessä on edelleen rikos, jolla tekijä voi ansaita suuriakin summia uhriensa kustannuksella ilman suurempaa kiinnijäämisriskiä, sanoo mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset menettivät identiteettivarkauksissa viime vuoden aikana yhteensä noin 140 miljoonaa euroa. Varkaudet jakautuvat tasaisesti naisten ja miesten kesken, mutta uhrien joukossa korostuu ikäryhmänä 30–44-vuotiaat. Tässä ikäryhmässä identiteettivarkauden uhriksi joutui 4,2 prosenttia. 16–29-vuotiaiden ikäryhmässä heitä oli 2,9 prosenttia.

Uhrit jakaantuvat myös maantieteellisesti epätasaisesti. Länsi-Suomessa uhreja oli prosentuaalisesti yli kaksinkertainen määrä Helsingin ja Uudenmaan alueeseen verrattuna.

Mitä tapahtuu, kun identiteetti varastetaan?

Identiteettirikoksen yleisin seuraus on se, että rikoksen tekijä ostaa tavaroita ja palveluita verkossa uhrinsa nimissä. Vuonna 2018 tehdyissä identiteettirikoksissa 58 prosentissa kävi näin.

Monesti yksittäiset tilaussummat ovat sen verran pieniä, että tilaukset menevät ihmisiltä läpi ilman epäilyksiä.

Neljännes tehdyistä id-rikoksista johti identiteettinsä menettäneen henkilön osoitetietojen muuttamiseen ja 15 prosenttia uhreista menetti pankkitunnuksensa.

Joskus identiteettivaras voi käyttää toisen henkilöllisyyttä esimerkiksi treffisovelluksissa tai henkilöllisyystodistuksen tilaamiseen toisen nimissä. Viidessä prosentissa tapauksissa identiteettivaras varasti rahaa suoraan tililtä ja prosentissa tapauksissa identiteettivaras otti lainaa uhrinsa nimissä.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset pelkäävät eniten, että puhelin, lompakko tai henkilöllisyystodistus varastetaan. Toiseksi eniten pelätään hakkerin hyökkäyksen kohteeksi joutumista ja kolmanneksi identiteettivarkautta. Väkivaltaa suomalaiset pelkäsivät tutkimuksessa annetuista vastausvaihtoehdoista vähiten.

Kuluttajia koskevan identiteettitutkimuksen toteutti Kantar Sifo, jonka kyselytutkimukseen osallistui 1 043 yli 16–74-vuotiasta kuluttajaa ympäri Suomen.

Lähde: mySafety

Kuva: Pixabay