Viisi vinkkiä liikkujalle – näin puhti ei lopu kesken

Kun pahimmat kesähelteet viilenevät, lenkkipolut ja kuntosalit täyttyvät taas kuntoaan kohottavista liikkujista. Jotta treeneistä saadaan paras mahdollinen teho irti, kannattaa kääntää katse lautaselle: riittävä ja kattava ravinto laittaa vipinää lenkkariin.
1. Mitä ravintoaineita urheilulajissani tarvitaan?

Kroppa kuluttaa ravintoaineita sen mukaan, millaista liikuntaa harrastetaan. Nopeatempoiset, paljon voimaa vaativat lajit kuluttavat etenkin proteiineja, kun taas pitkäkestoisiin, kestävyyttä vaativiin lajeihin tarvitaan erityisesti hiilihydraatteja. Hiilihydraatteihin panostavien ei kuitenkaan pidä kokonaan unohtaa proteiineja ja päinvastoin.
– Voimapainotteisia lajeja voivat olla vaikkapa kuntosaliharjoittelu ja pikajuoksu, ja kestävyyspainotteisia puolestaan hiihto, uinti, pyöräily ja juoksu. Välimaastoon sijoittuvat esimerkiksi erilaiset palloilulajit, joissa tarvitaan sekä voimaa että kestävyyttä, kertoo liikuntatieteiden maisteri Jarno Lemmelä.
2. Mitä sitten, jos ravintoaineet puuttuvat?

Tarpeellisten ravintoaineiden puutteesta ei ole seurauksena vain nälkäinen olo, vaan harjoittelun tehottomuus. Proteiinien puute saattaa vähentää lihasmassaa ja hankaloittaa elimistön palautumista, kun taas hiilihydraattien puute vie nopeasti puhdin pois vaikkapa kesken juoksulenkin.
– Hiilihydraatteja tai proteiineja ei kuitenkaan pidä tankata yksipuolisesti muiden ravintoaineiden kustannuksella, vaan kaikkia tarvitaan. Oikeanlaisen ravinnon lisäksi pitää muistaa myös huolehtia nestetasapainosta eli juoda riittävästi. Mahdollisesti joku elektrolyyttipitoinen juoma voi vettä paremmin saada tarvittavan nesteen imeytymään, Lemmelä sanoo.
3. Hyötyisinkö urheiluravinteista?
Urheilijoille on tarjolla monenlaisia urheiluravinnetuotteita juomista patukoihin, ja ne voivat olla kiireisen urheilijan pelastus. Jos tuotevalikoima tuntuu hankalalta, apua voi kysäistä asiantuntijalta, esimerkiksi ravitsemustieteilijältä tai urheiluvalmennukseen perehtyneeltä henkilöltä.
– Jos haluaa yksinkertaistaa ja selvitä itse, voi valita vaikkapa miniaterioita eli esimerkiksi palautusjuomia tai proteiinipatukoita. Niissä on yleisimpiä energiaravintoaineita sopivassa suhteessa eli ne vastaavat ateriaa.
Onko urheiluravinteiden käyttö liioittelua sitten, jos on vain niin sanottu sunnuntailenkkeilijä?
– Jos pitää sanoa kyllä tai ei, sanon kyllä. Mutta jos painon kanssa ei ole ongelmia ja ravinteista saa potkua treeneihin, ei niistä mitään haittaakaan ole.
4. Mitä urheiluravinteissa oikeastaan on?
Urheiluravinteissa on samoja ravintoaineita, joita saa myös ruoasta. Niiden määrä ja suhteet vaihtelevat tuotteesta riippuen. Kuten muutkin ravintolisät, myös urheiluravinteet sopivat täydentämään normaalia ruokavaliota tilanteissa, joissa esimerkiksi halutaan optimoida tärkeiden ravintoaineiden riittävä saanti – vaikkapa ennen urheilusuoritusta tai sen jälkeen.
– Urheiluravinteet ovat helppoja kuljettaa ja säilyttää, ja niiden sisältävät ravinteet imeytyvät elimistöön nopeammin kuin tavallisen ruoan kautta. Hyvän urheiluravinnetuotteen sisältö vastaa tuoteselostetta ja täyttää käyttäjän tarpeet, on kyse sitten pelkästä pienestä energialisästä tai kattavasta palautumisvaiheen ateriasta, Lemmelä sanoo.
5. Banaani vai suklaapatukka?
Aika moni lähtee kuntosalille tai lenkkipolulle suoraan töistä ja nappaa välipalaksi esimerkiksi banaanin tai suklaapatukan. Ovatko ne hyvä valinta tulevaa reippailua ajatellen?
– Jos voimat alkavat olla vähissä ennen harjoittelua, toimii melkein mikä tahansa välipala, joka sisältää energiaa. Ennen harjoittelua voisi painottaa proteiinien saantia, ja esimerkiksi energia- tai proteiinipatukka on silloin hyvä vaihtoehto. Jokaisen pitää itse kokeilla, kuinka paljon ja kuinka lähellä treenejä pystyy syömään niin, että täysi vatsa ei haittaa liikkumista, neuvoo liikuntatieteiden maisteri Jarno Lemmelä.
Välipalassa saisi olla kohtuullisesti hiilihydraatteja ja mielellään myös proteiineja. Suuri rasvan määrä sen sijaan vaikeuttaa treenejä.
– Eli kyllä banaanille ja ei suklaapatukalle. Pitää kuitenkin muistaa, että banaanikaan ei ole täydellinen välipala: se sisältää runsaasti esimerkiksi vitamiineja, kaliumia ja hiilihydraatteja, mutta esimerkiksi proteiinit puuttuvat.
Banaanin lisäksi välipalana toimii esimerkiksi täysjyvävoileipä, jonka päällä on vaikkapa kasvirasvalevitettä, kohtuurasvaista juustoa, vähärasvaista leikkelettä ja kasviksia. Myös esimerkiksi maitorahka, raejuusto ja jugurtti sekä monet urheiluravinnetuotteet ovat hyviä vaihtoehtoja.
– Tietysti myös marjojen ja hedelmien syömistä voi suositella, sillä niissä on paljon muutakin hyvää kuin vain energiaa hiilihydraatin muodossa.