Syntyvyyden laskusta muodostui suuri julkinen puheenaihe loppuvuodesta 2018, kun Tilastokeskus julkisti huolestuttavan väestöennusteensa. Nyt lähes vuosikymmenen jatkunut syntyvyyden voimakas aleneminen päättyi kuitenkin viime vuonna, ja alkuvuoden aikana syntyvyys on kääntynyt vahvaan nousuun.

Tammi-helmikuussa Suomessa syntyi 355 lasta enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019. Käänne parempaan tapahtui jo viime syksynä.

– Meillä on nyt selkeä ensimmäinen merkki siitä, että syntyvyys on noussut vahvasti, Väestöliiton johtaja, tutkimusprofessori Anna Rotkirch kommentoi Iltalehdelle antamassaan haastattelussa.

Rotkirch sanoo, ettei voida varmuudella tietää, mikä on kääntänyt syntyvyyden kasvuun.

– Mutta taloustilannehan on ollut parempi kuin silloin, kun syntyvyys lähti jyrkkään laskuun, hän sanoo.

Tammi-helmikuun luvuissa on huomionarvoista se, että suurin osa vauvojen lisäyksestä osuu helmikuulle. Tammikuussa kasvu oli vain 26 vauvaa.

Tätä voi Rotkirchin mukaan selittää Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen viime toukokuun lopulla voittamalla maailmanmestaruudella ja sitä seuranneella yleisellä tunnelman nousulla.

– Se on tosin vähän arvailujen varassa.

Tänä keväänä tunnelmat ovat sen sijaan astetta synkemmät johtuen parhaillaan jylläävästä koronavirusepidemiasta. Suomen talous tulee taantumaan ja työttömyys kasvamaan. Monen uskoa tulevaisuuteen koetellaan rajusti.

Miten koronavirus tulee vaikuttamaan syntyvyyteen?

– Ne joilla on puoliso ja voivat olla kotona ja tehdä etätyötä, erityisesti korkeasti koulutetut, niin tämähän todennäköisesti monella lailla tukee lasten saantia. Kotona oleminen lähentää puolisoita, Rotkirch sanoo.

Turvattomuuden tunteesta huolimatta ajattelevat monet ihmiset nyt Rotkirchin mukaan paljon elämän merkitystä.

– Kaikki tämä tutkimusten mukaan edistää lasten saantia.

Rotkirch sanoo pelkäävänsä kuitenkin sitä, että talouden vaikutus on edellä kuvattuja syitä suurempi.

– Hyvin moni tuntee nyt suurta epävarmuutta. On konkreettisia taloushuolia. Ja monet lapsiperheet ovat tiukoilla eivätkä saa tukea lastenhoitoon esimerkiksi isovanhemmilta tai sitten päivähoidosta. Tässä tilanteessa joudutaan helposti luopumaan haaveesta saada lapsia.

Toisaalta korona-aika saattaa myös muuttaa ihmisten elämäntapaa. Monet asiantuntijat ovat aiemmin arvioineet, että suomalaiset eivät halua hankkia lapsia, koska he haluavat elää huoletonta nuoruutta ja tehdä muita kiinostavia asioita.

– No, heh, nyt siinä valikoima on vähän suppea.

– Jos matkustamisen rajoitukset jatkuvat pitkään, niin sillä voi olla vaikutusta elämäntyyliin ja arvoihin ja ehkä sitä kautta myös syntyvyyteen, Rotkirch pohtii.