Olen oikeastaan aina ollut muutosjohtaja. Olen tiedostanut jo varhain että vain muutos on pysyvää.

Nyt kuitenkin koronan aikana muutosjohtaminen sai ihan oman muotonsa. Halusit tai et jouduit luotsaamaan muutosta niin pimeissä syvissä vesissä, mihin ei mikään tutka tai navigaattori toimi apunasi. Jouduttiin takaisin vanhaan aikaan. Aikaan, jossa vain selviytyminen oli ainut mahdollisuus.

Yrittäjän on vaan pakko jaksaa, jotta voi ohjata koko henkilöstön turvaan. Helppoa se ei ole ollut. Siinä meni elämänsäästöt ja moni yrittäjä on velkaantunut ja omat asunnot lainojen panttina vain, jotta pysyisi pitämään henkilöstönsä ja työpaikat turvassa. Työtehtäviä keksittiin, vaikka töitä ei oikeasti ollut vain jotta elämä jatkuisi entiseen tapaan. Minä kuulun itsekkin tähän kastiin.
Minulla on taito, joka on hyvä olla olemassa, mutta kärsin siitä paljon. Taito selviytyä ja näyttää ulospäin että kaikki käy, niin vaan helposti noin vaan eikä tunnu missään. Tämä ei kuitenkaan voisi olla kauempana todellisuudesta.

Korona erotteli jyvät akanoista. Niin työelämässä kuin kaverisuhteissa saatiin ihan uudet mittarit. Erittäin laadukkaita työttömiä työnhakijoita, haluttuja työntekijöitä, todellisia moniosaajia on nyt todella paljon tarjolla. Odotan, että pääsen taas työllistämään uusia huipputyyppejä ja kasvattamaan liiketoimintaani.

Avasin työnhaun odotetulle tulevalle supersesongille ja vaikka tiesin, että hakijoita on varmasti paljon, yllätti määrä hakemuksia pelkästään vuorokauden aikana. Olen täysin vakuuttunut, että korona hälvenee tästä pian ja elämä uusi elämä alkaa pian. Korona kaikessa kauheudessaan opetti meille kuitenkin todella paljon. Opetti ahkerampaa asennetta, aikaansaavaa otetta, kiitollisuutta työpaikasta. Muistutti, että mikään ei ole itsestään selvyys. Muistutti, mikä on elämässä oikeasti tärkeää. Muistutti, miltä yksinäisyys tuntuu. Osoitti että jokainen yksinyrittäjiä, työllistävä yrittäjä on arjen sankari ja pyörittää Suomen taloutta. Yrittäjistä pitää pitää parempaa huolta. Henkilöstön tuki yrittäjälle on myös kultaakin arvokkaampaa.

Hoitajat ja lääkärit ovat urheita todellisia supersankareita. Vähiten arvostettuja ammatteja kuten siivooja ja kaupan kassa alettiin arvostamaan ihan uudella tavalla. Ilman heitä olisimme aika pulassa.

Voin kuitenkin todeta ja uskon että moni on kanssani samaa mieltä, että korona aika saisi tulla jo päätökseen ja tämä poikkeustila saisi jo riittää. Haluan uskoa että jo vuoden kuluttua tämä on vain muisto, jota mietitään et sekin ihme korona, olipa ihmeellistä aikaa. Aivan kuten me ajattelemme tuhkapilvestä, joka seisautti Pohjoismaisen ja osan Euroopan lentoliikenteestä useiksi päiviksi vuonna 2010.

Rauhallista ja ihanaa joulua!

Aiheet