Peliarvio: Tom Clancy’s Ghost Recon Breakpoint

Tom Clancy’s Ghost Recon Breakpoint sijoittuu Auroan saarelle, jonne pelin päähenkilö luutnantti Nomad lähetetään tiedustelutehtäviin. Nomad ja hänen helikopterinsa ammutaan alas saaren yläpuolella ja kyydissä olleet putoavat metsien, järvien ja erämaiden keskelle. Vastapuolellaan Nomadilla on yksi pelin päävastustajista, petollinen eversti Walker, joka on loikannut vastapuolelle ja johtaa Wolves-joukkoja Nomadia ja tämän liittolaisia vastaan.

Ghost Recon Breakpoint tarjoaa niin valtavan määrän pelattavaa, että yksi asia kannattaa heti alkuun laittaa tip top -kuntoon – pelistä nimittäin löytyy hurja määrä valikkosäätöjä. Lähes kaiken pystyy kustomoimaan haluamallaan tavalla liikkumisen, aseiden ja kulkuneuvojen osalta.

Valitettavasti Ubisoft Paris on tehnyt valikoissa sukkuloinnin todella vaikeaksi. Peliohjaimella joutuu jatkuvasti tähtäilemään paikasta toiseen navigointiympyrän kanssa ja yläpalkissa olevat välilehdet vaihtuvat hitaasti sivulta toiselle. Kaiken kukkuraksi lähes kaikki valikkosivut ovat huomattavasti yhtä näkymää isompia, joten eri toimintoja joutuu haeskelemaan ennen kuin ne oppii ulkoa.

Kerättävän lootin määrä tuo elävästi mieleen Tom Clancy’s The Division -pelit, sillä erilaisia varusteita ja aseita tyrkytetään kilokaupalla kuin vuoren kokoista kasaa vanhoja vaatteita kirpputorilla vähintään kymmenen vuoden aikaväliltä. Valikkotilaa on toki mukavasti, sillä mukaan mahtuu yhteensä 300 eri härpäkettä. Ajan kanssa ison varustekasan purkaminen varaosiksi tai niiden myyminen on varsin hidasta ja työlästä puuhaa.

Jokaisella esineellä on ns. loottiarvo, johon saa parannusta muutaman pisteen kerrallaan ja isommat lukemat parantavat selviytymismahdollisuuksia vaikeammilla alueilla. Kerääminen ei tosin tunnu yhtään palkitsevalta, sillä kartalta ja minitutkalta näkee kaikkien tavaroiden sijainnin. Lisäksi talojen sisällä joutuu toisinaan pyörimään ties missä, kun esimerkiksi reittiä katolle ei millään löydy.

Vaikeustasoja Ghost Recon Breakpoint tarjoaa kaikkiaan neljä. Mitä vaativampi taso, sitä realistisempaan suuntaan peli muuttuu. Lyhykäisyydessään viholliset havainnoivat pelaajan nopeammin ja tekevät enemmän vahinkoa, eikä sotilaan palautuminen ole yhtä nopeaa. Kartalla samoilu ja tukikohtien tyhjentäminen tuntuu paljon antoisammalta, kun yksikin virhe saattaa aiheuttaa täyshälytyksen ja eteneminen tapahtuu verkkaisesti, varjoissa liikkuvien äänettömien kommandojen tapaan. Halutessaan vaikeustasoa voi viilata vapaasti milloin vain, mikäli meno tuntuu liian vaikealta tai helpolta.

Vihollisen sotilaiden lisäksi vaara vaanii esimerkiksi lentävien tai maata pitkin kulkevien droonien muodossa. Tukikohtien puolustuksena saattaa lisäksi olla vaikkapa panssaroituja supersotilaita tai automaattitykkejä. Menoa hankaloittavat myös eräänlaiset spesialistit, jotka tuovat lisäväriä vihollisjoukkoihin.

Vaan se tekoäly – vihollisen tulisi olla huomattavasti vaarallisempi. Esimerkiksi ruumiin löytyessä tai Ghost-ryhmän jäsenen paljastuessa viholliset tuntuvat lähinnä juoksevilta maalitauluilta, mikäli ihmispelaajan tarkka sijainti ei ole selvillä. Monipuolisella asekavalkadilla on suorastaan naurettavan helppoa tiputella vastustajat yksi kerrallaan maihin, jos piilopaikka on hyvin valittu.

Tietyt viholliskoneet ansaitsevat arvosanan vastus, mutta vain yksi jalkaväkiryhmä aiheuttaa pelkoa joka kerta. Toisinaan pilviä halkoo valtava UAV-tutkakone, jonka näköpiiriin jääminen kutsuu paikalle Wolves-joukot ja tavallisesti myös tukun drooneja. Wolvesien tuomaa haastetta kaipaa välillä todella paljon kokeneemman pelaajan näkökulmasta, kun huomioi rivisotilaiden avuttomuuden tehdä vastarintaa. Tämä korostuu etenkin tiedustelun jälkeen, sillä vihollisen sotilaan päällä näkyvä väkänen näkyy havaitsemisen jälkeen pään päällä aina noutajan tuloon asti ja helpottaa menoa liikaa.

Jo Ghost Recon Breakpointin beetatestivaiheessa pelaajat antoivat Ubisoftille paljon kritiikkiä oman sotilaan sijainnista, sillä kamera oli lähestulkoon kiinni tämän ahterissa ja se rajoitti näkökenttää varsin paljon. Toinen rutinan aihe koski toisinaan haastavaa liikkumista, mutta arvostelija kokee nämä realismina. Näkökenttä on sopivalla tavalla rajattu ja kulkeminen maastossa sisältää sopivasti haastetta – aivan kuin oikeassakin elämässä. Toisinaan myös ensiapulaukku on tarpeen, sillä kaikista loukkaantumisista ei parane ilman jykevämpää parsimista. Myös tämä luo aitouden tunnetta.

Ghost Recon Breakpointin edeltäjässä, Ghost Recon Wildlandsissa, yksittäisellä pelaajalla oli apunaan kolme tekoälysotilasta, joille pystyi antamaan käskyjä. Uutukaisessa saa kulkea vapaasti yksinkin, mutta tämä peli toimii parhaiten muiden ihmispelaajien kanssa. Tiimin välinen taktinen sopiminen, vihollisen tiedustelu ja esimerkiksi miinojen ja muiden räjähteiden käyttö lisää mielenkiintoa hurjalla prosentilla. Tarvittaessa esimerkiksi aseistettujen helikoptereiden käyttö ja minigun-tykillä varustetuilla autoilla riehuminen luo vahvaa taistelun tuntua varsinkin suojelu- ja saattotehtävissä sekä isompia kohteita metsästettäessä.

Ghost Recon Breakpointin positiivisiin puoliin kuuluu valtavan suuri pelialue, sillä tekemistä riittää. Arvostelua kirjoitettaessa pelitunteja on kertynyt useita kymmeniä, mutta tämä käsittää vasta pienen murto-osan kartalla näkyvästä tehtäväpaljoudesta. Tarinan etenemiseen voi vaikuttaa valikkotoiminnalla, jolla voi poistaa kaikki tehtäväsijainnit näkyvistä. Tällöin perille pitää suunnistaa kartan ja annettujen vihjeiden avulla, jolloin seikkailuun saa mukaan annoksen tutkimusmatkailua ja aivoenergiaa vievää puuhastelua.

Mikäli englanninkielen taito on riittävä, niin suosituksena ”guided mode” kannattaa ottaa pois päältä, sillä vihjeiden tulkinta, pienten palapelien ratkaiseminen ja lopullisen kohteen paikallistaminen manuaalisesti tuo paljon enemmän mielihyvää kuin marssiminen opastettuna suoraan pääkallopaikalle.

Kokonaisuutena Tom Clancy’s Ghost Recon Breakpoint toimii varsin viihdyttävänä pelinä, mutta ryhmässä toimiminen on paikoin niin kivaa, että soolopelaaja jää liian paljosta paitsi. Toisinaan pelikokemus häiriintyy erinäisten bugien vuoksi, mutta mitään todella isoa ongelmaa ei ole tullut vastaan. Korjauspäivitykset saattavat pidemmällä aikavälillä parantaa asioita.

Päätehtävien kohdalla välivideoita joutuu katselemaan lähes jokaisen tehtävän kohdalla, jolloin pelin tempo hidastuu liikaa. Juoni on kuitenkin mielenkiintoinen, mikäli sitä jaksaa seurata. Ghost Recon Breakpoint sisältää myös ihmisten välisen Ghost War -pelimuodon, mutta sitä ei tullut kokeiltua kuin hieman beeta-aikoina. Tuolloin karttasuunnittelu tuotti pienen pettymyksen verrattuna Wildlands-edeltäjään, mutta tutulla porukalla siitäkin saa irti positiivisia asioita.

Lajityyppi: Taktinen ammuskelu
Ikäraja: 18
Julkaisuaika: 4.10.2019
Testialusta: PS4
Alustat: PlayStation 4, Xbox One, PC (Windows)
Kehittäjä: Ubisoft Paris
Julkaisija: Ubisoft
Pelaajamäärä: 1-4 (online)