Vältätkö viljojen syömistä turhaan? Tarkkaile mieluummin näitä!

Aika moni suomalainenkin on siirtynyt gluteenittomaan ruokavalioon ilman, että sairastaa keliakiaa. Käytännössä lautaselta on jätetty pois kaikki viljaa sisältävät ruoat. Viljojen karttaminen saattaa kuitenkin olla turhaa.

Vatsavaivat, turvotus ja epämukava olo ovat yleisiä syitä siihen, miksi ruokavaliosta on jätetty kaikki viljatuotteet pois. Viljan sisältämä gluteeni onkin aika monen suolistolle hankala pala purtavaksi.
– Jotkut asiantuntijat ovat jopa päätelleet, että jokainen meistä on hiukan yliherkkä gluteenille, vaikka kyse ei olisikaan varsinaisesta keliakiasta. Maailmanlaajuisesti gluteenittomien tuotteiden osuus erikoisruokavaliomyynnistä on jo neljännes, kertoo ravitsemusasiantuntija Annika Witting luomutuotevalmistaja Urtekramilta.
Jos viljatuotteet laittavat vatsan sekaisin, syytä kannattaa etsiä kolmelta suunnalta. Yhtenä ongelmana voi olla nimenomaan gluteeni, jota esiintyy luonnostaan vehnässä, ohrassa ja rukiissa. Sitä myös lisätään moniin teollisuuden tuotteisiin, esimerkiksi leipiin, antamaan kuohkeutta. Toinen syypää voi olla vehnä, jota pidetään yhtenä kahdeksasta eniten allergisoivasta ruoka-aineesta.
– Lisäksi ongelmia saattaa tulla viljan tehoviljelystä, sillä siinä käytetään paljon kemiallisia torjunta- ja lannoitusaineita. Luomuvilja on vatsaystävällisempi vaihtoehto, sillä sen viljelyssä käytetään vain luonnonmukaisia aineita.
Tarkkaile, mitä syöt
Kannattaako viljatuotteet, esimerkiksi leipä, sitten jättää suosiolla pois ruokavaliosta? Välttämättä ei, sillä viljan kuorikerrokset sisältävät todella paljon tarpeellisia ravintoaineita.
– Vilja itsessään ei ole paha asia, mutta kannattaa katsoa, mitä syö: miten tuotteeseen käytetyt viljat on viljelty ja miten tuote itsessään on tehty. Jos tuoteselosteesta löytyy vehnäproteiini, se tarkoittaa, että tuotteeseen on lisätty ylimääräistä gluteenia, Witting varoittaa.
Leipien lisäksi kannattaa tutkia tuoteselosteet myös muista viljatuotteista, esimerkiksi mysleistä ja puuroista.
– Vatsaystävällisimpiä vaihtoehtoja ovat kaura, ruis ja spelttivehnä. Speltti on hyvin vanha viljalajike, jonka käytöstä on ensimmäisiä havaintoja peräti 8000 vuoden takaa. Se on säilyttänyt hyvät ravitsemukselliset ominaisuutensa toisin kuin siitä jalostettu vehnä, sanoo ravitsemusasiantuntija Annika Witting Urtekramilta.
Myös sillä on merkitystä, miten tuotteisiin käytettyä viljaa on käsitelty. Valkaistusta viljasta on poistettu kokonaan kuorikerrokset ja niiden mukana kaikki ravintoaineet, ja jäljelle on jäänyt pelkkää energiaa. Kokojyvä- ja täysjyvätuotteissa puolestaan ovat tallella kaikki jyvän osat eli ydin, alkio ja kuorikerros.
– Puhdas ruoka on aina hyväksi ihmiselle. Itse söisin esimerkiksi aamupalaksi luomumysliä, kaurapuuroa tai täysjyväleipää, johon ei missään tapauksessa ole lisätty vehnäproteiinia. Jos vain on mahdollisuus, leipä kannattaa leipoa itse – sitten ainakin tietää varmasti, mitä se sisältää.
Ruokatrendit kertovat, että ruoan laadusta välitetään
Gluteenittomuus ei ole ainoa ruokatrendi tällä hetkellä, vaan esimerkiksi sokereista sekä öljyistä ja rasvoista puhutaan paljon. Toiset välttelevät niitä viimeiseen asti ja toisten mielestä niistä ei ole mitään haittaa.
– Sokerikeskustelussa on kyse valkoisesta sokerista, josta on valmistusvaiheessa poistettu kaikki tärkeät ravintoaineet. Valkoisen sokerin sijasta voi käyttää esimerkiksi ruskeaa sokeria, jota ei ole käsitelty niin paljon, sanoo Annika Witting.
– Sokerin voi myös kokonaan korvata esimerkiksi ruokosokerilla tai kookossokerilla, joka on aika uusi tulokas Suomen markkinoilla. Makeutusaineena toimivat myös hunaja ja agavesiirappi.
Öljy- ja rasvakeskusteluissa on nostettu puheenaiheiksi etenkin monikäyttöinen kookosöljy sekä eläinrasvat.
– Vuosikymmeniä valloilla olleita ajattelumalleja rasvoista ollaan nyt murtamassa, sillä on huomattu, että eläinrasvat eivät olekaan niin pahoja.
Ruokatrendeistä pinnalla ovat myös raakaruoka, paleoruokavalio ja ilmastoruoka. Vaikka erilaisia trendejä tuntuu olevan pilvin pimein, Wittingin mielestä ne ovat hyvä asia.
– Erilaiset trendit kertovat siitä, että ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä syövät. Ravintotietoa löytyy esimerkiksi netistä, mutta ennen kaikkea neuvoisin kuuntelemaan omaa kehoa, joka kyllä kertoo, onko kaikki hyvin.