Tätä et tiennyt syövästä

Syöpä on ikävä sana, josta monille tulee väistämättä mieleen parantumaton sairaus tai jopa kuolema. Asia ei välttämättä kuitenkaan ole niin synkkä, kuin voisi kuvitella.
Väestön ikääntyessä myös syövät yleistyvät, mutta nykyisin entistä useampi myös selviää syövästä. Jopa kahden kolmesta syöpäpotilaasta arvioidaan parantuneen viiden vuoden kuluessa siitä, kun hän on saanut diagnoosin.
Syöpään sairastuneiden elossaoloennuste on parantunut neljä prosenttiyksikköä uusimmalla seurantajaksolla 2010–2012 verrattuna aiempaan seurantajaksoon (2007–2009). Syöpäpotilaiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku on nyt miehillä 66 prosenttia ja naisilla 69 prosenttia. Eri syöpätyypit eroavat kuitenkin toisistaan huomattavasti. Esimerkiksi eturauhassyöpäpotilaiden suhteellinen elossaololuku on 93 prosenttia ja rintasyöpäpotilaiden 90 prosenttia.
Syöpään sairastuneiden elossaolo-osuus kertoo, kuinka moni sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Kun lukua verrataan samanikäisen ja samaa sukupuolta olevan väestön elossaolo-osuuteen, saadaan suhteellinen elossaololuku. Mitä lähempänä suhteellinen elossaololuku on 100:aa prosenttia, sitä vähemmän syöpä on aiheuttanut lisäkuolemia.

Alueelliset erot julkaistiin ensimmäistä kertaa
Uudet syöpätilastot sisältävät ensimmäistä kertaa tietoja siitä, miten syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut eroavat toisistaan eri yliopistosairaaloiden vastuualueiden välillä. Alueellinen vertailu koskee syöpään sairastuneiden selviytymistä yleisimmistä syövistä.
Useimmissa syövissä alueellisia eroja ei ole. Poikkeuksia ovat ihomelanooma, aivokasvaimet ja eturauhassyöpä, joiden suhteellisissa elossaololuvuissa on merkittävää vaihtelua. Erityisesti aivokasvainten osalta elossaololukuihin vaikuttaa hyvänlaatuisten aivokasvainten osuus kaikista aivokasvaimista. Eroja alueiden välillä voivat selittää Syöpärekisteriin ilmoitettujen tietojen kattavuus (onko kaikki rekisteröitävät kasvaimet ilmoitettu) ja oikeellisuus (onko diagnoosista saatu riittävän tarkat tiedot oikean johtopäätöksen tekemiseksi rekisteröintivaiheessa).
Elossaololukuihin vaikuttaa voimakkaasti syövän levinneisyys toteamishetkellä. Eturauhassyövän osalta alueellisia eroja selittänee PSA-testiin perustuva seulonta. Helsingin ja Tampereen yliopistosairaaloiden vastuualueilla PSA-testaus nostaa elossaololukua suhteessa muihin alueisiin. Seulonnalla todetaan paljon paikallisia ja hitaasti eteneviä eturauhassyöpiä, jotka muutoin todennäköisesti jäisivät henkilön elinaikana toteamatta.
Oulun yliopistosairaalan alueella erityisesti levinnyttä ihomelanoomaa sairastavilla oli muuta maata suurempi riski kuolla syöpään. Melanooma tosin on maan pohjoisosissa selvästi harvinaisempaa kuin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa ja levinneitä syöpätapauksia oli vain vähän. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että melanooman toteamisessa voi olla viiveitä maan pohjoisosissa. Viiveisiin vaikuttavat sekä henkilön hoitoon hakeutuminen että terveyspalveluiden saatavuus.
Myös potilaan hoito vaikuttaa elossaololukuihin. Hoidon laadussa itsessään ei kuitenkaan välttämättä ole eroja. Potilaan oma tahto, yleistila ja muut sairaudet sekä syövän levinneisyys vaikuttavat siihen, mitä hoitoa potilaalle ylipäänsä on mahdollista antaa.
Pahanlaatuiset veritaudit mukaan syöpätilastoihin
Juuri valmistuneissa vuoden 2013 Suomen Syöpärekisterin tilastoissa pahanlaatuisten veritautien ryhmittely uudistettiin vastaamaan kansainvälistä tautiluokitusta. Myelodysplastiset oireyhtymät ja myeloproliferatiiviset kasvaimet otettiin mukaan kokonaissyöpälukuihin. Tilastointimuutos nosti selvästi syöpään sairastuneiden määrää edelliseen vuoteen verrattuna.
Uusimpien syöpätilastojen mukaan 32 092 suomalaista sairastui uuteen syöpään vuonna 2013. Eturauhassyöpä, rintasyöpä ja keuhkosyöpä olivat edelleen yleisimmät yksittäiset syöpätyypit: ne muodostivat 39 prosenttia kaikista uusista syövistä ja aiheuttivat kolmasosan syöpäkuolemista.
Seulontatiedot puutteellisia
60−69-vuotiaiden suolistosyöpäseulontaa toteutettiin 170 kunnassa vuonna 2013. Osallistuminen oli entisellä tasolla: noin 61 prosenttia miehistä ja 74 prosenttia naisista osallistui suolistosyövän seulontaan. Seulonnassa todetut paksu- ja peräsuolisyövät olivat kuitenkin vain pieni osa lähes 3 000 uudesta tapauksesta, koska suolistosyöpä on useimmiten yli 70-vuotiaiden sairaus ja seulontaohjelma on käynnissä vain noin puolessa Suomen kunnista.
Vuonna 2012 rintasyövän seulontaan kutsutuista 50−69-vuotiaista naisista keskimäärin yli 80 prosenttia osallistui tutkimukseen. Kaikista sairaanhoitopiireistä ei kuitenkaan saatu luotettavaa osallistumistietoa, koska runsaat kolmekymmentä kuntaa ei toimittanut seulontatietoja valtakunnalliseen rekisteriin. Seulonnassa löydettiin vajaa kolmannes kaikista rintasyövistä. Ennusteiden mukaan seulonnoissa löydettyjen kasvainten osuus kasvaa noin 40 prosenttiin, kun seulonnat laajenevat kattamaan kaikki 50−69-vuotiaat naiset vuoteen 2017 mennessä.
Kohdunkaulan syövän seulontoihin osallistuminen vaihteli alueellisesti. Seulontakutsun saaneista 30−60-vuotiaista naisista keskimäärin 70 prosenttia osallistui testiin. Kohdunkaulan syövän seulonnan tavoitteena on löytää syövät esiastevaiheessa, joten seulontaohjelmassa todettujen syöpien määrä jää erittäin pieneksi, vain alle kymmeneen prosenttiin Suomessa vuosittain todetuista noin 150 kohdunkaulan syövästä.
Lue lisää Suomen Syöpärekisterin ja Joukkotarkastusrekisterin tilastoista.
Suomen Syöpärekisteri ylläpitää tietokantaa kaikista Suomessa vuodesta 1953 alkaen todetuista syöpätapauksista sekä lakisääteisistä kohdunkaulan syövän ja rintasyövän väestöseulonnoista. Suomen Syöpärekisteri on myös syöpätautien ja väestöseulonnan tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos, joka tekee tiivistä kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Suomen Syöpärekisteri on osa Suomen Syöpäyhdistystä.