Uusi suomalaistutkimus: Paras keino onnistua painonhallinnassa on olla laihduttamatta

Nuori aikuisikä on erityisen kriittistä aikaa lihomiselle. Painonhallintaan on onneksi nyt löytynyt hyvin yksinkertainen ohje.
Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan pitkällä aikavälillä painonhallinnassa onnistuneita nuoria naisia ja miehiä yhdisti se, että he eivät laihduttaneet ja että he söivät säännöllisesti.
– Ihmiset yrittävät usein ehkäistä ja hoitaa ylipainoa ja lihavuutta laihduttamalla ja jättämällä aterioita väliin. Nämä lähestymistavat näyttävät kuitenkin pitkällä aikavälillä enneminkin lisäävän lihomista kuin ehkäisevän sitä, sanoo tutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti Ulla Kärkkäinen Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopistossa tehty painonhallintaa koskeva tutkimus oli osa laajaa FinnTwin 16 -tutkimusta, ja siihen osallistui yli 4 900 nuorta suomalaista miestä ja naista. Tutkittavat vastasivat painoa ja painonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä kartoittaviin kyselyihin 24-vuotiaana sekä kymmenen vuotta myöhemmin 34-vuotiaana.
Suurin osa tutkittavista lihoi kymmenessä vuodessa. Vain 7,5 % naisista ja 3,8 % miehistä laihtui kymmenessä vuodessa. Ikävuosien 24 – 34 välillä naiset lihoivat vuodessa keskimäärin 0,9 kg ja miehet 1,0 kg.
Naisilla lihomisen riskiä lisäsi laihduttamisen ja epäsäännöllisen syömisen lisäksi kahden tai sitä useamman lapsen saaminen, säännöllinen makeiden juomien käyttäminen ja vähäinen elämäntyytyväisyys. Miehillä laihduttamisen ja epäsäännöllisen syömisen lisäksi lihomisen riskiä kasvatti tupakointi. Lihomiselta suojaavia tekijöitä oli naisilla fyysinen aktiivisuus ja miehillä korkeampi koulutustaso sekä suurempi lähtöpaino.

Huomio primaariin painonhallintaan laihduttamisen sijasta

Nykyisessä elinympäristössämme pitkäaikaisessa painonhallinnassa onnistuminen on erityisen haastavaa. Tähän mennessä tutkimustieto onnistuneesta painonhallinnasta perustuu pääasiassa tutkimuksiin, joissa tutkittavat ovat ensin laihduttaneet ja sitten hallinneet painoaan.
– Jotta voisimme onnistuneesti ennaltaehkäistä lihomista, on ennen lihomista tapahtuvaa painonhallintaa eli niin sanottua primaaria painonhallintaa selittävien tekijöiden ymmärtäminen erittäin oleellista, Kärkkäinen toteaa.
Painonhallinnan kulmakivinä pidetään liikuntaa ja terveellistä syömistä. Tämän pitkäaikaisen väestötutkimuksen mukaan onnistuneen painonhallinnan kannalta oleellisempaa oli kuitenkin laihduttamattomuus ja säännöllinen syöminen sekä naisilla että miehillä.
Pitkällä aikavälillä painonhallinnassa onnistumista näyttävät selittävän eri tekijät kuin lyhyellä aikavälillä, ja nämä tekijät ovat osittain myös sukupuolisidonnaisia.
– Pelkistetysti painonhallinnan ohjaus on usein sitä, että ihmisiä neuvotaan syömään vähemmän ja liikkumaan enemmän. Käytännössä ihmisiä kannustetaan laihduttamaan. Tämän laajan väestötutkimuksen tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei laihduttaminen kuitenkaan ole toimiva painonhallintakeino pitkällä aikavälillä, Kärkkäinen sanoo.

Noin puolet suomalaisista aikuisista laihduttaa jatkuvasti

– Aikaisempien tutkimusten mukaan aikuisista noin puolet laihduttaa jatkuvasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan melkein miljoona suomalaista laihduttaa joka vuosi. Vaikka laihduttaminen voi tuntua loogiselta ratkaisulta painonhallinnan haasteisiin, voi se ennemminkin lisätä lihomista ja syömisen ongelmia pitkällä aikavälillä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että laihduttamisen sijaan olisi tärkeämpää keskittyä syömään säännöllisesti ja huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja elämän mielekkyydestä kokonaisvaltaisesti. Kun syö säännöllisesti ja riittävästi, tukee se kehon luontaista biologista toimintaa ja auttaa syömisen hallinnassa ja painonhallinnassa pitkällä aikavälillä.
– Tutkimuksemme tulokset puhuvat sen puolesta, että painonhallinnan ohjauksessa olisi tärkeää huomioida paremmin ihmisten yksilölliset erot sekä huomioida ihmisen hyvinvointiin ja elämän mielekkyyteen vaikuttavia tekijöitä laajempana kokonaisuutena, Kärkkäinen summaa.
Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Eating Behaviors -lehdessä. Tutkimusta johti apulaisprofessori Anna Keski-Rahkonen.
STT