Alkoholimyrkytyksestä johtuvien kuolemien määrä on naisilla kasvanut, mutta vähentynyt merkittävästi miehillä.

Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa tarkasteltiin kuolemaan johtaneita akuutteja alkoholimyrkytyksiä Suomessa 32 vuoden ajanjaksolla. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Drug and Alcohol Dependence -tiedelehdessä.

Tarkasteluajanjakson aikana eniten alkoholimyrkytyskuolemia vuodessa tapahtui 542 (2004). Vuoden 2009 jälkeen alkoholimyrkytyskuolemien määrä lähti jyrkkään laskuun, ja vuonna 2017 niiden määrä oli pienentynyt alle puoleen.

Vuonna 2018 alkoholimyrkytyskuolemien määrän lasku näyttää pysähtyneen.

Valtaosa uhreista on yli 45-vuotiaita miehiä – naisten osuus kasvoi

Alle 45-vuotiaiden osuus alkoholimyrkytykseen kuolleista pieneni koko 32 vuoden tarkasteluajanjakson ajan. Viime vuosina alle 45-vuotiaita oli vähemmän kuin 20 prosenttia kaikista alkoholimyrkytyksen uhreista.

Naiset olivat alkoholimyrkytyskuolemissa selvästi vähemmistönä. Heidän osuutensa kuitenkin kasvoi tutkimusajanjaksolla, koska myrkytysten määrän väheneminen kohdistui miehiin: vuonna 1987 uhreista oli naisia 17,1 prosenttia ja vuonna 2018 naisten 22,3 prosenttia.

Naiset olivat kuollessaan keskimäärin 2,5 vuotta miehiä vanhempia. Alle 45-vuotiaiden ikäryhmässä naisten osuus oli merkitsevästi pienempi kuin tätä vanhempien.

– Koska Suomessa oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen on huomattavasti kattavampi kuin muissa Euroopan maissa, meillä oli käytettävissämme väestötasoinen 12 000 alkoholimyrkytyksen aineisto, kertoo oikeuskemisti, FT Pirkko Kriikku.

Ei ole itsestään selvää, että tilastoitu tieto on vuodesta toiseen kattavaa, laadukasta ja vertailukelpoista. Tämän tutkimuksen erityinen merkitys on siinä, että se vahvistaa suomalaisissa alkoholimyrkytyskuolemissa tapahtuneet vuosittaiset muutokset riippumattomiksi kuolemansyyn selvittämisprosessin muutoksista.

– Tutkimuksemme tuottama tieto on ajankohtainen, koska alkoholipolitiikan muutosten vaikutuksia alkoholin aiheuttamiin haittoihin ollaan parhaillaan arvioimassa, huomauttaa professori Ilkka Ojanperä.

STT

Kuva: Pixabay