Bakteerivaginoosi on yleinen naisten terveyttä ja elämänlaatua heikentävä oireyhtymä, joka kuitenkin tunnetaan hyvin huonosti.

-Vaginaflooran häiriöt ovat hyvä esimerkki tutkimusalueesta, joka on jäänyt vaille huomiota, sanoo Helsingin yliopiston naistentautien emeritusprofessori Jorma Paavonen.

Suuri osa naisten lääkärikäynneistä johtuu epänormaalista valkovuodosta tai vaginan infektioista. Näiden ongelmien taustalla on usein vaginan mikrobiomin häiriötila, sanoo Paavonen.

Paavosen ja Brittiläisen Kolumbian yliopiston professori Robert Brunhamin aihetta koskeva katsausartikkeli on vastikään julkaistu New England Journal of Medicine -lehdessä.

Paavosen ja Brunhamin mukaan bakteerivaginoosin (BV) ja DIV-oireyhtymän (desquamative inflammatory vaginitis) aiheuttama tautitaakka on suurempi kuin on ymmärretty.

– Bakteerivaginoosia esiintyy suurella osalla naisista: esimerkiksi raskaana olevista sitä esiintyy noin 15 prosentilla, opiskelijaterveydenhuollon käyttäjistä noin 20 – 25 prosentilla ja sukupuolitautiklinikoiden potilaista jopa 30 – 40 prosentilla. Vaginaflooran häiriöt ovat hyvä esimerkki tutkimusalueesta, joka on jäänyt vaille huomiota, Paavonen sanoo.

DIV on bakteerivaginoosiakin huonommin tunnettu oireyhtymä, josta puhutaan myös kroonisena emätintulehduksena – vakiintunutta suomenkielistä nimeä oireyhtymälle ei ole. DIVin esiintyvyydestä ei ole tarkkaa tutkimustietoa, mutta sitä arvellaan esiintyvän 2 – 20 prosentilla naisista, väestöryhmästä riippuen.

– Tämä vaginan mikrobiomin häiriö jää usein tunnistamatta. Hoitovaste on huono ja ongelmat uusiutuvat herkästi, siksi näistä potilaista tulee helposti terveyspalvelujen suurkuluttajia, Paavonen sanoo.

Bakteerivaginoosi on yhteydessä raskaushäiriöihin ja lisää infektioriskiä

Bakteerivaginoosissa emättimen pH on epänormaalin korkea ja mikrobien määrä ainakin tuhatkertainen normaalitilanteeseen verrattuna. Oireena ovat maitomainen vuoto, jonka ’kalamainen’ haju johtuu siitä, että anaerobiset bakteerit ovat syrjäyttäneet vaginafloorasta laktobasillit.

Sen lisäksi, että bakteerivaginoosi heikentää elämänlaatua, se on yhteydessä muun muassa raskaushäiriöihin ja sisäsynnytintulehduksiin (PID), lisää leikkauksiin ja muihin gynekologisiin toimenpiteisiin liittyvää infektioriskiä sekä altistaa todennäköisesti muillekin infektioille. Bakteerivaginoosi voi myös vaikeuttaa hedelmöityshoitojen onnistumista.

– Bakteerivaginoosiin johtavia tekijöitä ja sen luonnollista kulkua ei tunneta hyvin. On mahdollista, että se tarttuu esimerkiksi seksikontaktissa – oireyhtymän esiintyvyys on yhteydessä seksuaaliseen aktiivisuuteen – mutta vahvaa tutkimusnäyttöä partnerin hoidon tuomasta lisäarvosta ei ole. Geneettisillä tekijöillä on ilmeisesti myös merkitystä oireyhtymän kehittymiseen, Paavonen kertoo.

DIV:stä tiedetään hyvin vähän – kenties merkki elimistön kroonisesta tulehdustilasta?

Myös DIV-oireyhtymään liittyy normaalista poikkeavaa valkovuotoa, ja vaginan alue voi olla ärtynyt ja punoittava. DIV:n riskitekijöistä ja oireyhtymän luonnollisesta kulusta tiedetään vielä vähemmän kuin bakteerivaginoosista. Ei ole myöskään olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että se altistaisi muille sairauksille, vaikkakin se on yhdistetty virtsatieinfektioihin ja vastasyntyneen sepsikseen.

– DIV voi olla merkki elimistön kroonisesta tulehdustilasta, joka on muuttanut vaginan mikrobiomia, Paavonen sanoo.

Bakteerivaginoosin hoidossa peruslääkkeitä ovat metronidatsoli ja klindamysiini. Paikallishoitoon liittyy vähiten sivuvaikutuksia. Probiooteista voi olla hyötyä liitännäishoitona.

Myös DIV:n hoidossa käytetään klindamysiiniä – paikallishoitona – koska sillä on myös tulehdusta ehkäisevä vaikutus. Vaikeissa tapauksissa hoitoon liitetään paikallinen glukokortikoidi. Uusiutumisen ehkäisemiseen suositellaan estohoitoa kerran viikossa. Liitännäishoitona voidaan tarvita myös paikallista estrogeeniä.

”Vagina on dynaaminen ekosysteemi”

Vagina on hyvin dynaaminen ekosysteemi, ja sen mikrobiomi toimii vuorovaikutuksessa naisen koko elimistön kanssa, tutkijat toteavat NEJM:n artikkelissa.

– On tärkeää saada lisää tietoa siitä, millainen merkitys tällä vuorovaikutuksella on naisen fysiologian, lisääntymisterveyden ja immuunipuolustuksen kannalta, Paavonen sanoo.

STT

Kuva: Pixabay