Viha näkyy tiheämpinä väkivallantekoina ja raakuuksina, mutta se vaikuttaa myös siihen, miten kohtelemme muita henkisesti. Voiko vihaa kesyttää?
Vihainen ja aggressiivinen käytös on ympäristöhaitta. Hallitsemattomasta vihasta kärsii myös ihminen itse, joka on voimaton tunteessa kanssa.
– Jokaisessa ihmisessä on vihaa ja sitä tarvitaan, koska se suojelee ja puolustaa, sanoo vihakurssinvetäjä Jari Koponen.
Vihan kesyttäminen on mahdollista
– Jos kykenet kunnioittamaan itseäsi ja toisia, sinulla on terveet rajat. Silloin kykenet myös ilmaisemaan vihaa rakentavasti – tunnistatpa sitä tai et. Mutta, jos huomaat, että siedät esimerkiksi väärinkohtelua, vaikka se satuttaa, tukahdutat vihan tunnettasi. Mikäli taas huomaat kaatavasi syyt helposti toisten niskaan, suojelet itseäsi hyökkäämällä, Koponen selvittää.
Koponen on toiminut yli 30 vuotta kasvatus-, opetus ja lastensuojelun sekä hoitoalan tehtävissä. Hän tietää kokemuksesta, että miten hyvänsä ihminen suhtautuu vihaan ja mitä tahansa ajatuksia se herättää, vihan tunteita on joka ikisellä ihmisellä.- Vihaa tarvitaan, sillä sen tehtävä on suojella ja puolustaa, toteaa vihakouluttaja.
On hyvä muistaa, että mitä tasapainoisempi suhde ihmisellä vihaan on, sitä helpompi on kunnioittaa itseä ja toisia. Kun tekee sinunkaupat vihan kanssa, saa bonuksena kunnioitusta myös muilta, ikään kuin sivutuotteena.
Viha on voimaa
Viha on pohjimmiltaan voimaa, jonka pelko aktivoi. Pelon tunne hälyttää vaarasta. Pelko on hengenvaarallinen johtaja, mutta elintärkeä palvelija.
– Ei ole olemassa turhaa pelkoa, koska se varoittaa aina vain yhdestä asiasta, että yhteys rakkauteen on vaarassa, uhattuna, tietää Koponen.
Pelko aktivoi välittömästi vihan ja viha on toimintavalmiina aina. Oleellista on, mihin vihan voima suunnataan. Siitä seuraa joko turvallisuutta tai turvattomuutta. Vihaa voi oppia ilmaisemaan myös rakkaudellisesti, mikä edellyttää tietoista vastuun ottamista omista tunteista ja niiden ilmaisemisesta. Tämä koskee kaikkia, niin lapsia kuin aikuisiakin.
Tunteiden toimintaa, turvallista vihan ilmaisemista ja vastuun ottamista voi harjoitella esimerkiksi vihatyökurssilla tai yksilötyöskentelynä.
Pitkän uransa aikana Koponen on pannut merkille, että naiset osallistuvat aktiivisemmin vihatyökursseille, vaikka miehillä olisi tarvetta enemmän tutustua vihansa kesyttämiskeinoihin. Koposen mukaan miehillä häpeä toimii niin tehokkaasti, ettei suurin osa heistä edes tunnista toimimatonta suhdettaan vihan tunteeseen.
Mitä kurssilla tapahtuu?
Vihatyökurssilla perehdytään miten vihaan voi oppia suhtautumaan rakentavasti. Ryhmäkoot ovat pieniä, sillä kun työskennellään aran asian kanssa luottamus ja intiimiys on tärkeää. Yhdessä ryhmässä on maksimissaan vain kymmenisen ihmistä.
Ohjaaja Koponen laittaa myös itsensä likoon ja kertoo miten hän tutustui vihaan ja miten se otti hänestä ylivallan, vaikka hän tukahdutti sen.
Kurssilla käydään läpi perustunteet ja missä suhteessa viha on niihin. Myös kiltin, tuhman ja hylätyn lapsen syndroomat ja niiden vaikutus aikuisuuteen selvitetään lyhyesti.
Kurssilla tutustutaan oman vihan tunteeseen ja sen tapaan toimia. Opiskellaan vihan kesyttämisen taitoa. Koponen pitää tärkeänä myös sitä, että käydään läpi vihan negatiivinen kierre sukupolvien ketjussa.
Kurssilaiset ilmaisevat vihaa turvallisessa ympäristössä, vailla tuomitsemista, jolloin on mahdollista vapautua pelon vallasta.
– Vihan ilmaisemista ei tarvitse hävetä, vaikka se meidän suomalaisten helmasynti onkin, summaa Koponen.
Koposen kehittämä Turvaluokka (ent. Parkki) on saanut useita tunnustuksia mm. Vuoden Kasvattaja 2000.
Koponen on työskennellyt mm. sijaisvanhempien työnohjaajana ja lastensuojelun avohuollossa, ollut mukana Jokelan koulusurman jälkihoidossa, lastensuojelulaitoksissa ja erityisnuorisotyössä sekä osallistunut nuorten mielenterveyskuntoutukseen, kriisityöhön ja psykiatriseen hoitotyöhön esim. Niuvanniemen sairaalan suljetulla nuorten osastolla.
Koponen järjestää vihatyökursseja Keravalla.