Miksi vain puolet naisista hakee hoitoa vaihdevuosioireisiin?

Vaihdevuosioireet ovat valtaosalle suomalaisnaisista tuttu vaiva. Tuoreen kyselyn mukaan jopa lähes puolet niistä kärsivistä naisista ei kuitenkaan käytä oireisiin mitään hoitoa, vaikka sitä on tarjolla.
Vaihdevuodet alkavat yleensä 45. ja 55. ikävuoden välillä. Yleisimmät oireet eli kuumat aallot, hikoilu, väsymys, mielialan vaihtelut ja emättimen kuivuus saattavat hankaloittaa vaihdevuosi-ikäisten naisten arkea. Noin 20 prosentilla naisista oireet ovat todella voimakkaita, kun taas 20 prosenttia ei saa juuri mitään oireita.
– Kyllähän se vaikuttaa elämänlaatuun, jos nukkuu yöt huonosti ja päivällä väsyttää ja ärsyttää, tai jos pitäisi olla sosiaalisesti edustava ja sitten tuleekin kova hiki ja posket helottavat punaisina, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Heidi Nilsson Femedasta.
Yleisimmät vaihdevuosioireet ovat hyvin naisten tiedossa. Vaihdevuosiin liittyy kuitenkin paljon oireita, joita ei ehkä osata yhdistää menopaussiin.
– Vaihdevuosiin saattaa liittyä myös esimerkiksi nivelongelmia, epämääräistä särkyä sekä virtsatieinfektion kaltaisia oireita, kuten esimerkiksi kirvelyä ja virtsan karkailua.
Hoidon riskit pelottavat turhaan
Tuoreen kyselyn mukaan valtaosa suomalaisnaisista kärsii vaihdevuosioireista. Lähes puolet vaihdevuosi-ikäisistä ei kuitenkaan hae niihin hoitoa. Naistentautien erikoislääkäri Heidi Nilsson ei usko, että vaihdevuosia häpeiltäisiin, vaan hakee syitä muualta.
– Yksi syy, mitä ei ehkä tulla ajatelleeksi, on se, että kaikkialla Suomessa ei välttämättä ole kovinkaan hyvin gynekologipalveluita tarjolla. Myös terveyskeskuslääkärit voivat suhtautua hormonikorvaushoitoihin epävarmasti, jolloin he eivät suosittele niitä potilaille, Nilsson sanoo.
– Saattaa myös olla, että naiset yrittävät pärjätä oireiden kanssa ilman hoitoa.
Kysely paljasti, että vaihdevuosi-ikäisiä naisia jonkin verran arveluttaa vaihdevuosihoitojen turvallisuus. Erityisesti pelätään rintasyöpäriskiä. Nilssonin mukaan hormonikorvaushoitoa ei kuitenkaan pidä siitä syystä pelätä liikaa.
– Alle viisi vuotta kestävä hormonikorvaushoito ei lisää rintasyöpäriskiä. Pidempiaikainen käyttö lisää riskiä hieman, mutta riskin lisäys on vain puolet siitä mitä ylipaino ja tupakointi aiheuttavat.
Hoito paikkaa hormonivajetta
Vaihdevuosioireet johtuvat estrogeenin puutteesta ja niitä hoidetaan korvaamalla puuttuvaa estrogeenia. Naisille, joilta on poistettu kohtu, riittää pelkkä estrogeeni, kun taas muuten sen pariksi tarvitaan keltarauhashormonia.
– Hormonikorvaushoitoa on tarjolla tabletteina, laastarina, geelinä ja keltarauhashormonia myös kierukkana. Eikä pidä unohtaa paikallishoitoa, jolla hoidetaan limakalvojen kuivuutta. Pelkkä paikallishoito saattaa riittää, jos muut vaihdevuosioireet ovat hyvin lievät. Noin joka viides nainen tarvitsee systeemihoidon lisäksi paikallisesti estrogeenia limakalvo- ja virtsavaivoihin, kertoo Nilsson.
– Hormonikorvaushoito on tehokkain hoitomuoto vaihdevuosioireisiin, ja myös terveellisistä elintavoista on apua. Jotkut saavat subjektiivisesti helpotusta myös luontaistuotteista, mutta tutkimusten mukaan niillä ei ole kovinkaan suurta vaikutusta voimakkaisiin oireisiin.
Jos vaihdevuosioireet tuntuvat niin ikäviltä, että niihin kaivataan helpotusta, kannattaa hakeutua lääkärin puheille.
– Lääkärin vastaanotolla varmistetaan, että kyse tosiaan on vaihdevuosioireista eikä hormonikorvaushoidolle ole vasta-aiheita. Samalla tehdään gynekologinen tutkimus sekä otetaan papa-koe ja mammografia, jos näitä ei ole kahteen vuoteen tutkittu. Eri hormonikorvaushoitovaihtoehdot käydään läpi ja hoidosta päätetään yhdessä potilaan kanssa, ja lääkäri myös luonnollisesti seuraa hoidon onnistumista, Nilsson summaa.
Kuluttajakysely toteutettiin helmi-maaliskuun vaihteessa 2014 ja siihen vastasi 771 yli 45-vuotiasta naista. Sen tarkoituksena oli selvittää kuluttajien tietämystä vaihdevuosista ja niihin liittyvistä oireista. Kyselyn toteutti Success Clinic ja tilasi Novo Nordisk Farma Oy.