Kun yhdyntä tekee kipeää – uutta tietoa vulvodyniasta

Jos tunnet yhdynnän aikana kipua, syy voi olla vulvodynia.

Vulvodynian yleisin muoto on emättimen eteisen kosketuskipu eli vestibulodynia. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan näyttää siltä, että sairauden kehittymiseen liittyy emättimen limakalvon immuunipuolustuksen aktivoituminen.
Ulkosynnyttimien kiputilan eli vulvodynian yleisimmässä muodossa emättimen aukkoa välittömästi ympäröivän alueen, niin sanotun emättimen eteisen (vestibulum) limakalvon tuntohermotus on muuttunut siten, että kevytkin kosketus aiheuttaa voimakasta kipua. Tyypillinen oire on voimakas yhdyntäkipu. Tästä vestibulodyniaksi kutsutusta ongelmasta kärsivät pääasiassa nuorempien ikäluokkien naiset; esiintyvyys on 8-12 prosenttia.
Vulvodynia kaikissa muodoissaan heikentää huomattavasti naisen elämänlaatua, vaikeuttaa parisuhteita ja pahimmillaan estää sukupuolielämän kokonaan. Se on kuitenkin yhä huonosti tunnettu oirekokonaisuus, joten suurella osalla potilaista diagnoosia ei osata tehdä ajoissa ja hoitoon pääsy viivästyy.
Osa potilaista hyötyy konservatiivisista hoidoista: limakalvojen hyvästä hoidosta, hiivatulehduskierteen katkaisemisesta, lantionpohjan lihasten fysioterapiasta, seksuaaliterapiasta sekä kipulääkityksestä. Jos konservatiivinen hoito ei auta, voidaan turvautua vestibulumin limakalvon kirurgiseen poistoon eli vestibulektomiaan.
Väitöstutkimuksessaan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Päivi Tommola selvitti vestibulektomian turvallisuutta ja tehoa sekä vertasi vaikeaoireisten, pelkällä konservatiivisella hoidolla pärjänneiden ja leikkaushoitoon päätyneiden potilaiden tyytyväisyyttä 4,5 vuoden kuluttua hoidosta. Tommola tutki myös, onko vestibulodyniasta kärsivillä potilailla ja terveillä verrokeilla eroavuutta immuunisolujen ja tuntohermosäikeiden esiintymisessä vestibulumin limakalvolla. Tutkimusaineistona olivat HYKS:n naistenklinikan vulvapoliklinikalla vuosina 1995 – 2007 eri tavoin hoidetut 97 potilasta sekä heistä 27:ltä leikkauksessa otetut kudosnäytteet.
Sekä konservatiivisesti hoidetuista että leikkaushoidossa olleista potilaista noin kolmannes kertoi hoidon tehonneen täydellisesti ja 90 prosenttia kertoi hyötyneensä hoidosta ainakin jossain määrin. Kirurginen hoito osoittautui turvalliseksi hoitomuodoksi niille potilaille, jotka eivät saaneet riittävää apua konservatiivisesta hoidosta; vähäisiä välittömiä haittatapahtumia esiintyi 21 prosentilla leikatuista potilaista.
Kudostutkimus osoitti, että vestibulumin limakalvolla on kehon immuunipuolustusjärjestelmään kuuluvaa imukudosta, joka vestibulodyniasta kärsivillä potilailla on aktivoitunut. Tuntohermoja oli limakalvon pinnassa enemmän potilailla kuin terveillä verrokeilla, ja tämä lisääntynyt hermotiheys näytti liittyvän imukudoksen aktivoitumiseen.
– Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että emättimen eteisen limakalvon tulehduspuolustuksen aktivoituminen ja hälytystila liittyvät kipuaistimuksen herkistymiseen ja vestibulodynian kehittymiseen, Tommola toteaa.
Päivi Tommola on työskennellyt naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä lähes kaksikymmentä vuotta. Kipinän väitöstutkimukseen hän sai kohdatessaan työssään lisääntyvässä määrin vulvodyniapotilaita.
– Huomasin kuinka vähän tästä hankalasta sairaudesta tiedetään ja kuinka haasteellista sen hoito ohuella tietopohjalla on, hän kertoo.
Erikoislääkäri Päivi Tommola väittelee 9.6. Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Etiopathogenesis and Treatment of Localized Provoked Vulvodynia” (Emättimen eteisen kosketuskivun syntymekanismista ja hoidosta ). Vastaväittäjänä on professori Juha Mäkinen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Juha Tapanainen.
STT