Näkö on ihmisen aisteista se, joka välittää meille eniten tietoa ympäristöstä. Silmistä huolehtimiseen kannattaa siis panostaa, jotta silmät pysyvät terveinä ja näkö kunnossa. Etenkin monet silmäsairaudet ovat niin salakavalia, että niiden puhkeamista ei välttämättä huomaa itse. Alan asiantuntijat kertovat, mitä silmien terveyden eteen kannattaa tehdä ja miksi.
1. Silmäsairaudet paras todeta ajoissa
Erilaiset silmäsairaudet saattavat johtua useista eri syistä. Yhteistä niille on kuitenkin se, että mitä aikaisemmin ne havaitaan, sitä paremmin niitä pystytään hoitamaan. Siksi olisikin tarpeen käydä tarkastuttamassa silmät silloin tällöin.
– Osa silmäsairauksista on alussa niin salakavalia, ettei niiden oireita edes huomaa itse. Esimerkiksi glaukooma voi aiheuttaa puutoksia näkökentän reunaosaan, mutta sitä ei huomaa itse. Harmaakaihissa näöntarkkuus heikkenee ja värit haalistuvat hitaasti, kertoo silmäkirurgi Janne Liukkonen Silmäaseman Silmäsairaalasta.
Silmälääkärikäynnin kanssa ei kannata vitkutella eläkeikään asti, sillä esimerkiksi glaukooman riski lisääntyy selvästi 45 ikävuoden jälkeen. Kun ikävuosia on kertynyt 65, on hyvä sulkea pois myös erityisesti kaihin ja silmänpohjan ikärappeuman mahdollisuus.
Koska monet silmäsairaudet kehittyvät huomaamattomasti ja pikkuhiljaa, kontrollilla on suuri merkitys. Sairauden oireena saattaa olla esimerkiksi päänsärky tai niskakipu, jota ei välttämättä edes osata yhdistää silmäongelmiin.
– Esimerkiksi varjo näkökentässä voi viitata verkkokalvon irtaumaan, ja ilman leikkaushoitoa silmä yleensä sokeutuu nopeasti. Jos näkökenttään ilmaantuu yhtäkkiä jokin häiriö, kannattaakin ottaa nopeasti yhteyttä alan ammattilaiseen, Liukkonen muistuttaa.
2. Pienetkin ongelmat hoidettava
Jos silmäsairauksia ei havaita ajoissa, voi olla jo liian myöhäistä korjata niiden aiheuttamia vaurioita. Sama pätee muihin silmäongelmiin. Myös pienemmistä, jopa mitättömiltä tuntuvista ongelmista saattaa kasvaa isoja, jos ne jätetään hoitamatta.
– Kuivasilmäisyys on varmaankin yleisin silmäoire, jota esiintyy kaikenikäisillä – useimmiten kuitenkin keski-iän ylittäneillä. Jos silmissä tuntuu hiekan tunnetta, kutinaa tai valonarkuutta, tai ne punoittavat, vuotavat tai väsyvät helposti, kannattaa hakea oireisiin apua, sanoo optikko Marko Valtonen Turun Silmäasemalta.
Lievissä tapauksissa silmien säännöllinen kostutus silmätipoilla saattaa tuoda helpotusta kuivuuteen. Oireet saattavat myös olla merkki isommasta ongelmasta.
– Silmien punoitus, roskan tunne, rähmintä ja vetistäminen voivat kertoa silmätulehduksesta, joka vaatii silmälääkärin hoitoa.
3. Ikänäkö tulee ennen pitkää kaikille
Yleisin tapa huolehtia silmistä on silmälasien hankkiminen silloin, kun näkökyky on heikentynyt. Suomalaiset ovatkin rillikansaa, sillä reilusti yli puolet meistä käyttää silmälaseja.
Silmälaseja tai piilolinssejä käyttävät ovat tottuneet käymään silmälääkärillä ja optikolla säännöllisesti. Pitkään ilman silmälaseja pärjänneetkin tarvitsevat lasit ennen pitkää, sillä nelikymppisenä alkaa ikänäkö painaa päälle. Viimeistään silloin on hyvä aika käydä silmäammattilaisen pakeilla.
– Ensimmäisiä lukulaseja hankittaessa kannattaa samalla tarkastuttaa silmät sairauksien varalta, sillä monet silmäsairaudet lisääntyvät iän myötä. Silmälääkäri kertoo tämän jälkeen tarvittavan seurantavälin, silmäkirurgi Janne Liukkonen neuvoo.
Suomalaiset ovat tarkkoja silmistään
Kun silmissä on jotain häikkää, on syytä piipahtaa tapaamassa silmäalan ammattilaista – joko optikkoa tai silmälääkäriä. Nyrkkisääntönä on, että optikko hoitaa terveitä silmiä, kun taas silmälääkärin vastaanotto on oikea osoite silloin, jos silmissä on ongelmia.
– Optikko on näön ammattilainen, joka muun muassa tutkii näkötarkkuuden ja sovittaa silmälaseja ja piilolinssejä. Silmälääkärillä puolestaan on lääketieteellinen koulutus eli hän keskittyy silmäsairauksien hoitamiseen, linjaa optikko Marko Valtonen Turun Silmäasemalta.
– Optikkokin voi lähettää asiakkaan silmälääkärille, jos siihen on tarvetta. Esimerkiksi meillä optikot ja silmälääkärit työskentelevät saman katon alla, joten konsultaation saa helposti.
Poikkeuksen nyrkkisääntöön tekevät muun muassa alle 8-vuotiaat sekä yli nelikymppiset, jotka eivät ole aikaisemmin käyneet silmälääkärillä. Heidät ohjataan aina silmälääkärin pakeille.
Silmäterveyden asiantuntijoiden kokemuksen mukaan suomalaiset ovat oppineet huolehtimaan silmistään hyvin. Tässä on auttanut myös suomalainen terveydenhoitojärjestelmä.
– On harvinaista, että vastaanotolle hakeudutaan liian myöhään vaikean, pitkäaikaisen silmäsairauden vuoksi. Neuvolajärjestelmä seuloo varsin tehokkaasti alle kouluikäisten lasten näköongelmia, ja esimerkiksi diabeetikoiden silmänpohjakuvausten ansiosta retinopatian hoito saadaan aloitettua ajoissa, kertoo silmäkirurgi Janne Liukkonen.
Naiset ovat olleet perinteisesti miehiä hanakampia hoitamaan terveyttään myös silmien osalta. Nyt sukupuolten välinen ero on kuitenkin kuroutumassa umpeen.
– Miehet ovat itsenäisesti ottaneet vastuun silmiensä terveydestä – tai enää ei ainakaan tunnusteta, että vastaanotolle on tultu vaimon patistamana, Liukkonen nauraa.