Suurelta osalta hampaiden reikiintymisiltä ja muilta suun sairauksilta vältyttäisiin, jos säännöllisen hampaiden harjaamisen lisäksi käytäisiin 1-2 kertaa vuodessa suuhygienistillä.
Ei luulisi olevan liikaa vaadittu? Kyllä vain on, sillä tuoreen kyselytutkimuksen mukaan vain joka kolmas suomalainen käy säännöllisesti suuhygienistillä. Miksi näin on?
Oral Hammaslääkäreiden suuhygienisti Reetta Tuomola vastaa yleisimpiin suuhygienisteihin liittyviin kysymyksiin.
Miksi suuhygienistillä käydään? Mitä apua siitä on?
Suuhygienisti keskittyy ennaltaehkäisevään hoitoon, kun hammaslääkärit tekevät usein korjaavaa hoitoa. Suuhygienisti toteuttaa hammaslääkärin tekemää hoitosuunnitelmaa. Hän opettaa esimerkiksi omahoitoa ja auttaa hoitamaan suun tilannetta niin, että suu paranee. Suuhygienistit pyrkivät ehkäisemään suun sairauksia, kuten iensairauksia ja kariesta, eli reikiintymistä. Osalle ammattiryhmä on täysin tuntematon, ja hammashoitajat ja suuhygienistit sekoitetaan helposti.
Minulla on hyvät hampaat, eivätkä ne reikiinny. Riittääkö, jos käyn hammaslääkärin sijaan vain suuhygienistillä?
On hyvä käydä sekä hammaslääkärillä että suuhygienistillä. Hammaslääkäri diagnosoi suun sairauksia ja voi ottaa röntgenkuvia – kumpaankaan näistä suuhygienistillä ei ole oikeuksia. Hammaslääkärillä kannattaa käydä vuoden tai parin vuoden välein. Jo nuorena aikuisena olisi hyvä saada rutiini hammastarkastuksiin, sillä suusairaudet alkavat kehittyä jo varhain.
Tutuistani vain harva käy suuhygienistillä. Kuinka yleistä se on?
Vain joka kolmas suomalainen käy säännöllisesti suuhygienistillä, vaikka suuhygienistillä tulisi käydä kerran-pari vuodessa. Kaikkein vähiten suuhygienistillä käyvät nuoret aikuiset. Oral Hammaslääkäreiden teettämän tutkimuksen mukaan* vain 20 prosenttia 18-29-vuotiaista nuorista aikuisista käy säännöllisesti suuhygienistillä.

Pitääkö ensin varata aika suuhygienistille vai hammaslääkärille?
Kumpi tahansa on oikein. Tärkeintä on, että pääsee hoidon piiriin. Usein yksityisellä se menee niin, että aluksi käydään hammaslääkärillä suun perustutkimuksessa. Sen jälkeen hammaslääkäri ohjaa eteenpäin suuhygienistille. Julkisella puolella järjestys voi olla toinen, ja hoidon tarpeen arvioinnin saattaakin tehdä suuhygienisti. Tällöin suuhygienistit ohjaavat hammaslääkärin luokse tarpeen mukaan.
Poistavatko suuhygienistit vain hammaskiveä?
He tekevät paljon muutakin. Suuhygienistit tekevät julkisella puolella esimerkiksi pienten lasten tarkastuksia, he pitävät koulutustilaisuuksia ja voivat halutessaan ohjautua työssään esimerkiksi vanhusten hoitoon, oikomiseen tai vaativien iensairauksien hoitoon. Suuhygienistit myös tekevät esteettistä hoitoa, he voivat toimia yrittäjinä, esimies- tai asiantuntijatehtävissä tai vaikkapa opetustehtävissä.

Suuhygienisti on rekisteröity ammattinimike

– Suuhygienisti voi työskennellä esimerkiksi terveyskeskuksessa, yksityisellä vastaanotolla tai sairaalassa. Toimenkuva vaihtelee työpaikan mukaan.
– Ennen 1980-lukua suuhygienistin töitä tehtiin hammashuoltajan nimellä. Suuhygienistit koulutettiin aluksi jatkokoulutuksella, johon hammashoitaja pystyi hakemaan. Nimikkeenä käytettiin erikoishammashoitajaa.
– Myöhemmin myös Suomessa otettiin käyttöön termi suuhygienisti, joka vastasi muiden Pohjoismaiden ammattinimikkeitä. Suuhygienisteille perustettiin 1990-luvulla oma ammattikorkeakoulututkinto.
– Suuhygienisti on rekisteröity ammattinimike, jonka Valvira laillistaa.
– Nykyään suuhygienistejä koulutetaan ammattikorkeakouluissa Helsingissä, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa.
*Tutkimus: Tutkimus tehtiin sähköisenä kyselynä 29.9. – 2.10.2017 ja siihen vastasi yhteensä 1016 suomalaista.
STT
Kuvat: Oral Hammaslääkärit / Pia Inberg

Aiheet ennaltaehkäisy hammaslääkäri hampaat iensairaus reikä reikiintyminen säännöllinen suomalaiset Suomi suu suuhygienisti Terveys terveys tutkimus