Itsemurhat yhä nousussa – kansallinen ohjelma unohtunut

Suomessa itsemurhakuolleisuus on edelleen Pohjoismaiden korkein ja korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Itsemurhat aiheuttavat valtavan inhimillisen kärsimyksen. Ne myös maksavat Suomelle noin miljardi euroa vuodessa. Tanskassa ja Norjassa on saatu hyviä tuloksia itsemurhien vähentämiseksi.
– Vuoden 2013 aikana itsemurhan teki 887 henkilöä, mikä oli 14 enemmän kuin edellisenä vuonna. 14 turhaa tragediaa lisää – tilaston kehityssuunta on aivan väärä, pahoittelee Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka tuoretta Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa.
Mielenterveyden keskusliitto perää Suomeen kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Suomi oli ensimmäinen maa, jossa tällainen otettiin käyttöön. Ohjelmaa ei kuitenkaan ole päivitetty ja se on kauan sitten unohtunut. Muissa Pohjoismaissa itsemurhien ehkäisy on kansanterveystavoite.
Myös Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa jäsenmailleen kansallisen itsemurhaohjelman laatimista ja on valmis antamaan siihen tukeaan. WHO:n tuoreen raportin mukaan kansallisilla ohjelmilla on selkeä, itsemurhia ehkäisevä vaikutus. Keinot itsemurhien vähentämiseen ovat siis olemassa, tarvitaan vain päättäjien tahtoa käynnistää uusi ohjelma Suomeen.
Tuoreen tilaston mukaan 15–24-vuotiaana kuolleista itsemurhan tehneitä oli yli kolmannes. Itsemurhien osuus nuorten kuolemansyistä on suuri, koska nuorten muu kuolleisuus on vähäistä. Kaikista itsemurhan tehneistä oli alle 25-vuotiaita joka kymmenes. Suomalaisten nuorten itsemurhakuolleisuus on eurooppalaisittain verrattuna korkeaa. Eurostatin tilastojen mukaan 2011 nuorten itsemurhakuolleisuus oli Suomea korkeampi vain Liettuassa ja Latviassa.
– Nuoren itsemurha – elämänpolun päättyminen alkumetreillä – on inhimillisistä tragedioista suurimpia. Ammattiavun ja mahdollisen lääkehoidon rinnalla yksikin välittävä aikuinen tai mukaansa hyväksyvä yhteisö on nuoren selviytymiselle tärkeä. Mielen sairastuttua sillä, että pääsee kiinni arkeen ihmisen, tekemisen tai ryhmän kautta, on kuntoutumiselle ratkaiseva merkitys, kertoo Sydänmaanlakka.
– Ei hävetä avun pyytämistä tai hoitoon hakeutumista, Sydänmaanlakka rohkaisee.
– Mieli voi sairastua aivan kuten kehokin. Jos mieltä ei uskalla hoitaa häpeän pelossa, seuraukset ovat surulliset. Kun mielen sairastuminen hyväksytään normaalina sairautena työyhteisössä, naapurustossa tai perheessä, ihmisellä on vahvemmat edellytykset saada ajoissa hoitoa ja läheisten tukea arjessa. Tämä osaltaan ehkäisee itsemurhia.
Mielenterveyden keskusliitto on maanlaajuinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveysongelmaan sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – askeleksi toimivaan arkeen ja työelämään. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 170 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä.