Hammastahnaa ei tarvitakaan hampaiden pesussa?

Hampaiden hoidosta liikkuu sinnikkäästi monenlaisia uskomuksia ja jotkut suosituksetkin ovat muuttuneet vuosien myötä, kun hampaita ja niiden huoltoa on tutkittu yhä tarkemmin.
Nyt selvitetään mitkä uskomukset ovat totta ja mitkä tarua.
Mitä mieltä Oralin suuhygienisti Reetta Tuomola on alla olevista suuhygieniaan liittyvistä väitteistä?
Hampaat harjataan aamuisin muita varten ja iltaisin itseä varten.
Totta. Tämä on hyvä nyrkkisääntö. Molemmat pesukerrat ovat tärkeitä. Illalla ennen nukkumaan menoa hampaat pestään, jotta kuivassa suussa bakteerit eivät pääsisi aiheuttamaan reikiä.
Hampaiden on hyvä saada heti aamusta fluoria, joka suojaa hampaita päivän happohyökkäyksiltä. Mutta aamupesu on myös todella kohtelias tapa muita kanssaeläjiä kohtaan, koska yön aikana bakteerikanta suussa kasvaa ja hengitys voi haista.
Suuvesi korvaa hammaslangalla puhdistamisen.
Tarua. Hammaslangalla tai -lankaimella välien puhdistaminen muutaman kerran viikossa estää reikiintymistä varmemmin. Hammasvälien puhdistaminen estää myös ientulehduksia ja vähentää hammaskiven muodostumista.
Ideaali olisi, että hammasvälit puhdistettaisiin päivittäin. Jos päivittäinen puhdistusoperaatio kuitenkin tuottaa vaikeuksia, niin muutaman kerran viikossa riittää.
Suuvesiä voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin ja tavallisella fluoripitoisella suuvedellä voidaan ehkäistä reikiintymistä. Tällöin kehottaisin käyttämään suuvettä muulloin kuin hampaiden pesun yhteydessä, jotta fluorista saataisiin paras hyöty, esimerkiksi lounaan tai illallisen jälkeen.
Hammastahnaa ei tarvita hampaiden pesussa.
Totta ja tarua. Hampaat saa puhdistettua bakteeripeitteestä pelkällä mekaanisella harjauksella. Hammastahnan fluori puolestaan vahvistaa hampaiden pintaa ja hammastahnan vaahto vie fluoria myös muualle suuhun. Hammastahnalla on harjausta tehostava vaikutus.
Hammastahnan fluoria ei kannata pelätä. Pelkästä hammastahnasta ei voi saada riskirajat ylittävää määrää. Tavallisempaa on saada liikaa fluoria esimerkiksi juomavedestä, jonka fluorimäärää ei ole selvitetty.
Ksylitolipurkkaa ei tarvitse syödä jokaisen ruokailun jälkeen.
Totta ja tarua. Ksylitolipurkkaa tai -pastilleja suositellaan syötäväksi jokaisen ruokailun jälkeen. Purukumin ksylitolilla ehkäistään bakteerien aiheuttamia happohyökkäyksiä, jotka nakertavat hampaan kiillettä ja aiheuttavat reikiä.
Käytännössä se on samanlainen lisä suunhoidossa kuin suuvesi. Hampaat kestävät kyllä, jos illanistujaisissa jättää purkat narikkaan.
Hampaiden hoitaminen on enemmän tekniikkalaji kuin välineurheilua.
Totta. Hyvilläkin välineillä voi saada huonoa jälkeä aikaiseksi, jos tekniikka on pielessä.
Hampaiden hoitoon on monenlaisia välineitä ja laitteita, ja on tärkeää löytää juuri itselle sopivat vehkeet. Sähköhammasharja voi olla parempi vaihtoehto esimerkiksi vanhuksille, koska sähköhammasharjan kone tekee varsinaisen puhdistustyön. Mutta yhtä puhtaat hampaat voi saada myös tavallisella harjalla.
Hampaiden pesussa on tärkeää olla helläkätinen ja pehmeä hammasharja on paras vaihtoehto. Harjaaminen liian kovalla harjalla tai liian suurella voimalla voi aiheuttaa ikeniin kudosvaurioita, jolloin ikenet voivat vetäytyä tai hampaisiin voi ilmestyä koloja.
Oikeaoppisesti hammasharjaa tulee pitää kuin kynää, ja se asetetaan 45 asteen kulmaan hampaan pinnalle. Harjaa liikutellaan huolellisesti edestakaisin liikkein pitkin hammasriviä, jotta jokainen hammas puhdistuu. Lopuksi tahnaseosta purskutellaan suussa ja syljetään pois, mutta suuta ei enää huudella.
Pääasia kuitenkin on, että hampaiden pesun jälkeen, itselle jää olo, että nyt on puhdas suu.
Suuhygienisti Reetta Tuomolan vinkit hampaiden pesuun
1. Harjaa hampaita riittävän kauan, vähintään kaksi minuuttia, jotta hampaat tuntuvat puhtailta.
2. Puhdista myös hammasvälit säännöllisesti. Sinänsä on sama, käytätkö hammaslankaa, -lankainta vai hammasväliharjaa, ja puhdistatko välit ennen vai jälkeen hampaiden pesun. Pääasia, että muistat puhdistaa ne.
3. Käytä fluoripitoista hammastahnaa, joka suojaa hammaskiillettä.