Diabetes kylvää tuhoa, mutta naiset voivat pelastaa maailman

Diabetes on yksi maailman tämän hetken suurimmista terveysongelmista

Diabetes voi kuulostaa sinällään yksinkertaiselta taudilta. Kaikki tietävät sen haittaavan insuliinin tuotantoa ja aiheuttavan siten ihmisen verensokerin heittelyä, mutta se on todellisuudessa vaarallinen tappaja, joka voi aiheuttaa monia terveysongelmia ja pahimmassa tapauksessa jopa kuoleman.
On kuitenkin yksi ihmisryhmä, jotka voivat olla erityisen suuressa roolissa tämän ongelman ehkäisemisessä: naiset.
Miksi sitten juuri naiset? Siihen on olemassa muutama syy, joihin palaamme myöhemmin. Katsotaan kuitenkin ensin hieman tietoja siitä, kuinka yleinen vaiva diabetes oikeastaan on ja miksi se on niin suuri ongelma nyt ja etenkin tulevaisuudessa.

Diabetes Suomessa ja maailmalla

Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, jonka laajuutta Suomessa ei tiedetä varmasti. Tämä johtuu siitä, että monet voivat sairastaa diabetesta tietämättään. Suomessa on tällä hetkellä noin 50 000 ihmistä, jotka kärsivät niin sanotusta ykköstyypin eli nuoruusiän diabeteksesta ja 300 000 ihmistä, joiden riesana on kakkostyypin eli aikuisiän diabetes. Lisäksi arvioidaan, että kakkostyypin diabetesta saattaa sairastaa tietämättään jopa 150 000 ihmistä lisää. Tämä nostaisi kaikkien diabeteksesta kärsivien määrän puoleen miljoonaan. Toisin sanoen joka kymmenes suomalainen saattaa olla diabeetikko.
Tilanne ei osoita helpottumisen merkkejä. Siinä missä vuonna 1997 diabetes oli virallisesti diagnosoitu 150 000 ihmisellä, vuonna 2007 luku oli 250 000 ja nyt siis jo noin 350 000. Vuonna 2014 ennustettiin, että diabetesta sairastavien määrä lisääntyy Suomessa 70% seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tilanne maailmalla on samansuuntainen. Vuonna 1980 maailmassa oli noin 108 miljoonaa diabeetikkoa, mutta vuonna 2014 tuo luku oli jo 422 miljoonaa. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 8,5% maailman aikuisista on diabeetikkoja.
Diabetes kylvää tuhoa ympäri maailmaa
Diabetes ei ole pelkkä ärsyttävä vaiva, jonka takia siitä kärsivien täytyy säännöllisesti piikittää itseensä insuliinia, vaan erityisesti huonosti hoidettuna se voi aiheuttaa erittäin pahoja terveysongelmia. Mikäli diabetes lisääntyy köyhemmissä maissa, joissa ihmisten on usein hankalampi päästä lääkäriin, eikä lääkkeitä ole yhtä paljon saatavilla, jälki voi olla tuhoisaa.
Maailman terveysjärjestö WHO arvioikin, että vuonna 2030 diabetes on jo maailman seitsemänneksi yleisin kuolinsyy, ohittaen muun muassa liikenneonnettomuudet ja kohtukuolemat, jotka ovat tällä hetkellä yksi kehitysmaiden yleisimmistä kuolinsyistä.
Vielä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä yrittää pysäyttää tätä kehitystä. Tässä naisten kannattaa ottaa aktiivinen rooli, sillä tutkimusten mukaan jotkut diabeteksen aiheuttamat terveysongelmat puhkeavat todennäköisemmin nais- kuin miesdiabeetikoille.

Naiset ja diabetes

Hieman alle puolet Suomen diabeetikoista on naisia. Lasten ja nuorten aikuisten keskuudessa diabetes on yleisempää miehillä, mutta mitä enemmän ikää kertyy, sitä enemmän naisten osuus tilastoissa kasvaa. Yli 65-vuotiaiden keskuudessa diabetes on jo käytännössä yhtä yleistä molemmilla sukupuolilla.
Naisten suhteen ongelma ei olekaan se, että diabetes iskisi heihin erityisen usein. Ongelma on se, että tautia sairastavien keskuudessa diabetes on usein erityisen vahingollinen nimenomaan naisille.
Diabeteksen terveysongelmat naisilla
Ykköstyypin eli nuoruusiän diabetes on elämänlaatua heikentävä sairaus, joka myös lyhentää odotettavissa olevaa elinikää huomattavasti. Tiedetään, että ykköstyypin diabetesta sairastavat kuolevat keskimäärin kymmenen vuotta nuorempana kuin ihmiset keskimäärin. On kuitenkin havaittu, että naisilla tämä vaikutus on erityisen suuri, sillä siinä missä naiset yleensä elävät keskimäärin hieman kauemmin kuin miehet, ykköstyypin diabetespotilailla tilanne on päinvastainen: naiset kuolevat miehiä nuorempina. Kun tutkijat seurasivat 200 000:ta ykköstyypin diabetespotilasta eri tutkimuksissa, havaittiin että naiset kuolivat tutkimuksen kuluessa 40 prosenttia todennäköisemmin kuin miehet.
Toinen ongelma on, että diabetes ei vaikuta vain verensokeriin ja sitä kautta sydänterveyden kaltaisiin asioihin. Jo vuonna 2004 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että diabetesta sairastavien 70-81 -vuotiaiden naisten keskuudessa kognitiiviset kyvyt, kuten muisti ja verbaalinen sujuvuus, olivat heikommat kuin samanikäisillä naisilla, joilla ei ollut diabetesta.
Tämän kaltaisten haittojen lisäksi on tietysti vielä yksi diabetekseen liittyvä iso ongelma, joka koskee nimenomaan naisia: raskaus.

Raskaus ja diabetes

Yksi asia, jonka suhteen diabetes aiheuttaa ongelmia ja hankaluuksia on raskaus. Tämän suhteen ongelma on kaksiteräinen. Ensinnäkin diabetesta sairastavien naisten täytyy suunnitella raskautensa ja diabeteksensa hoito raskausaikana erityisen tarkasti. Toisekseen on olemassa myös raskausdiabetes, joka puhkeaa raskauden aikana naisille, joilla ei normaalisti ole diabetesta.
Diabeetikon raskaus
Vaikka yllättävät raskaudet eivät välttämättä ole diabeetikolle katastrofi, parasta olisi että diabeetikon raskaus olisi suunniteltu, koska varsinkin alkuraskauden aikana ongelmia voi esiintyä, sillä tässä vaiheessa korkea verensokeri kasvattaa komplikaatioiden ja jopa keskenmenon riskiä.
Tästä johtuen raskaaksi haluavan diabeetikon, on suositeltavaa käydä juttelemassa asiasta lääkärin kanssa, jotta voidaan suunnitella oikea hoito ja ruokavalio ja pitää tilannetta silmällä, sillä raskauden aikana insuliinin tarve heittelehtii varsin paljon. Raskauden alussa ja heti synnytyksen jälkeen insuliinin tarve romahtaa, kun taas raskauden keskivaiheilla se nousee huomattavasti normaalista.
Tästä johtuen diabetesta sairastavan tulevan äidin täytyy käydä äitiyspoliklinikalla kerran kuukaudessa ja raskauden loppuvaiheessa mahdollisesti jopa joka viikko.
Raskausdiabetes
Oma lukunsa on raskausdiabetes, jossa normaalisti terve äiti sairastuu raskauden ajan kestävään diabetekseen. Raskausdiabetekselle altistavat erityisesti ylipaino, yli 40 vuoden ikä ja suvussa esiintyvä taipumus diabetekseen. Ongelma ei kuitenkaan ole vain näiden ryhmien vaiva, vaan se voi osua myös nuorten ja hoikkien naisten kohdalle. Noin joka kymmenes nainen saa raskautensa aikana diabeteksen, joka yleensä häviää varsin nopeasti synnytyksen jälkeen.

Suurimmassa osassa tapauksista raskausdiabetes on lievä ja pysyy kurissa jo pelkällä liikunnan harrastamisella ja tarkalla ruokavaliolla. Noin joka viides raskausdiabeteksesta kärsivä kuitenkin tarvitsee lääkehoitoa, kuten insuliinia tai metformiinia.
Raskausdiabetes häviää yleensä itsestään nopeasti synnytyksen jälkeen. On kuitenkin todettu, että kakkostyypin diabeteksen puhkeaminen myöhemmin elämässä on todennäköisempää, mikäli naisella on ollut raskausdiabetes. Raskausdiabeteksesta kärsineen onkin suositeltavaa käydä sokerirasituskokeessa noin kolmen vuoden välein synnytyksen jälkeen.
Raskausdiabetesta ei siis kannata turhaan pelätä, sillä se ei yleensä aiheuta sen suurempia ongelmia ja pysyy hyvin hallinnassa. Nykyään diabeteksen hoito on kehittynyt myös yleisemmällä tasolla, eikä sairaus rajoita elämää läheskään niin paljon kuin ennen. Tästä todistaa jo sekin, että monet diabetesta sairastavat naiset ovat viime vuosina tehneet asioita, joita ei ennen olisi voinut kuvitellakaan diabeetikon tekevän.

Nämä naiset eivät anna diabeteksen rajoittaa elämäänsä

Ennen vanhaan ajateltiin, ettei diabeetikosta voi tulla esimerkiksi urheilijaa, koska raskas liikunta saattaa aiheuttaa liiallista verensokerin heittelehtimistä. Nykyään verensokeria voidaan kuitenkin tarkkailla tehokkaasti ja tietous hoitojen ja ruokavalion kaltaisista asioista on parempaa kuin ennen. Tämä mahdollistaa sen, että diabeetikot voivat tehdä menestyksekkäästi fyysisesti ja henkisesti erittäin vaativiakin suorituksia.
Naisdiabeetikko armeijassa
Normaalioloissa kaikki diabetesta sairastavat vapautetaan armeijasta automaattisesti. Diabeetikko voi kuitenkin hakea armeijaan, jos pystyy osoittamaan, että pystyy pitämään taudin hallinnassa palveluksen aikana. Muutama vuosi sitten noin 90 diabeetikkomiestä oli suorittanut armeijan. Vuonna 2013 loimaalaisesta Petra Hämäläisestä tuli ensimmäinen diabetesta sairastava nainen, joka on suorittanut asepalveluksen.
Petra sairastui diabetekseen 14-vuotiaana. Tuolloin hänelle annettiin lista ammateista, jotka ovat hänelle sairauden takia mahdottomia. Listalla oli myös sotilas. Tämä ei kuitenkaan sitkeää Petraa lannistanut, vaan hän haki kutsuntaikäisenä naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen.
Diabeteksen takia hän ei kuitenkaan päässyt valintatilaisuuteen. Tämäkään ei Petraa pysäyttänyt, vaan hän otti yhteyttä Maavoimien ylilääkäriin ja onnistui vakuuttamaan tämän siitä, että pärjäisi armeijassa. Lopulta Petra sijoitettiin aloittamaan asepalvelus Riihimäen Viestirykmentissä, jossa ovat palvelleet myös kaikki armeijaa käyvät miesdiabeetikot.
Hiihtäen läpi Grönlannin
Ennen vanhaan ajateltiin, että urheilu on diabeetikolle hankalaa tai jopa mahdotonta. Vaikka onkin totta, että urheillessa verensokeria pitää tarkkailla erityisen tarkasti, ei se suinkaan estä liikkumasta. Tästä hyvä todiste on Jenni Nurminen, joka 38-vuotiaana diabeetikkona kuului ensimmäiseen kokonaan suomalaisista naisista koostuneeseen retkikuntaan joka hiihti Grönlannin jäätikön yli.
Suoritus ei suinkaan ole helppo edes kovakuntoiselle, sillä hiihdettävää kertyi matkalla lähes 600 kilometriä ja esimerkiksi vuonna 1997 kaksi suomalaista seikkailijaa kuoli vastaavalla matkalla. Jenni Nurminen oli kuitenkin päättänyt selviytyä matkasta.
Heti saatuaan diabetesdiagnoosin 24-vuotiaana, Nurminen päätti ettei jätä urheilua. Liikunnan ja diabeteksen yhdistäminen voi kuitenkin olla haasteellista ja vaatia paljon opettelua. Sen huomasi myös Nurminen, joka on nyttemmin tottunut siihen, että esimerkiksi juostessa insuliinia tarvitaan normaalia vähemmän, mutta kuntosalilla käynnin jälkeen insuliinia taas täytyy pistää enemmän kuin tavallisesti.
Hiihtoretki oli raskas kokemus sekä kestävyyskunnon, että lihaskunnon kannalta. Grönlantia ylittäessään Nurminen ja muut retkikunnan jäsenet vetivät jokainen perässään 85 kilon varustekuormaa. Verensokerin äkillistä laskua varten Nurmisella oli omassa ahkiossaan 7,5 kiloa karkkeja. Insuliini ja hoitotarvikkeet kulkivat pussinsa vatsan päälle, jotta ne eivät jäätyisi Grönlannin pakkasissa. Lopulta kaikki meni hyvin ja retki oli menestys, vaikka lopullinen tavoite jäikin noin kymmenen kilometrin päähän – ei tosin retkikunnan kunnon loputtua, vaan koska sulanut jäätikkö esti hiihtämisen perille asti.

Naiset vaaravyöhykkeellä

Diabetes on nykyään erittäin yleinen sairaus, jota esiintyy kaikissa ikäluokissa ja kaikista sosio-ekonomisista taustoista tulevien ihmisten keskuudessa. Tämäkään sairaus ei kuitenkaan ole tasa-arvoinen, vaan toiset ovat selvästi enemmän vaaravyöhykkeellä kuin toiset.
Varttuneemmat naiset vaarassa sairastua
Siinä missä diabetes on nuorena yleisempää miesten keskuudessa, naiset tuntuvat kirivän iän myötä. Naisista diabetes on erityisen yleinen yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Suomessa diabeteksen mitä tahansa muotoa sairastavista noin 62% onkin yli 65-vuotiaita. Tässä on todennäköisesti taustalla erityisesti elintavat, sillä aikuisiän diabeteksen suurimpia aiheuttajia ovat huono ruokavalio ja ylipaino.

Maailmalla diabeteksen leviämisen trendi on se, että se yleistyy ennen kaikkea köyhissä ja keskimääräisen varakkaissa maissa. Sama kehityskulku on havaittavissa myös Suomessa. Diabetes on yleisintä alemman tulotason alueilla, kuten Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa, harvinaisinta taas perinteisesti ruotsinkielisillä alueilla, kuten Pohjanmaan rannikolla ja Ahvenanmaalla.
Yleisesti ottaen diabetes on monen muun sairauden tapaan yleisempää Itä- kuin Länsi-Suomessa. Erityisen pahoja kuntia ovat Kainuun Puolanka ja Pohjois-Pohjanmaan Utajärvi. Huomattavan vähän diabetesta taas on Ahvenanmaan pikkukunnilla kuten Kökarissa ja Sottungassa sekä Pohjanmaan Uusikaarlepyyssä.

Naisten asema diabeteksen ehkäisyssä

Diabetes on sairaus, joka olisi monissa tapauksissa estettävissä terveellisellä ruokavaliolla ja riittävällä liikunnalla. Terveelliset elintavat opitaan usein jo nuorena, ja naisilla onkin monissa perheissä suuri rooli siinä, millaiseksi perheen elintavat muodostuvat.
Nainen on perheen hyvinvointivalmentaja
Vaikka kotitöiden tasaisemmasta jakamisesta on puhuttu jo vuosikymmeniä, totuus on se, että Suomenkin kaltaisessa verrattain tasa-arvoisessa Pohjoismaassa naiset tekevät edelleen noin 60% kotitöistä. Joidenkin tutkimusten mukaan tässä korostuu erityisesti se, että perheissä äidit ovat selvästi useammin se vanhempi, joka tekee ruokaa arkisin. Tämä on tärkeä asia huomata, sillä arkiruoka ja siitä muodostuvat terveet ruokatottumukset ovat yksi parhaita keinoja pitää diabetes loitolla.

Terveellinen perheruokavalio torjuu diabetesta tehokkaasti
Ykköstyypin diabetes on pitkälti perinnöllistä, mutta omaa todennäköisyyttään kakkostyypin diabetekseen voi pienentää huomattavasti terveillä elintavoilla. Nämä terveet elintavat eivät kuitenkaan koske ainoastaan keski-ikäisiä, joiden on perinteisesti ajateltu olevan suurin kakkostyypin diabeteksen riskiryhmä. Viime vuosikymmenien pikaruokakulttuuri ja lasten aina vain vähäisempi liikunta ovat johtaneet siihen, että nykyään jopa lapsilla todetaan myös kakkostyypin diabetesta. Huonosti hoidettuna kakkostyypin diabetes lyhentää odotettua elinikää jopa 10-20 vuotta, joten kyseessä ei ole mikään pieni ongelma.
Millainen sitten on hyvä ruokavalio diabeteksen ehkäisyyn? Mitään erityistä ruokavaliota nimenomaan diabeteksen torjumiseen ei sinänsä ole olemassa, vaan siihen riittää normaali, terveellinen ruokavalio, jossa syödään täysjyväviljoja, pehmeitä rasvoja, hedelmiä, vihanneksia sekä marjoja ja vältetään kovaa rasvaa, vaaleita viljoja sekä liikaa sokeria ja suolaa. Ei siis mitenkään hankalaa tai kallista, vaan yksinkertaista ja hyvää perusruokaa. Myös säännölliset ruokailuajat auttavat pitämään verensokerin määrän tasaisena.
Perheenäitien ja muiden naisten ei siis tarvitse tehdä mitään ihmeellisiä taikatemppuja pitääkseen tulevat sukupolvet ja itsensä erossa diabeteksesta. Normaalien, terveiden elintapojen noudattaminen ja opettaminen omille lapsille riittää useimmissa tapauksissa pitämään diabeteksen loitolla. Terveellisellä ruokavaliolla ja säännöllisellä liikunnalla voidaan huomattavasti parantaa omaa elämänlaatua pitämällä diabetes loitolla.

Lähde ja kaaviot: Euroclinix