Suomalaiset ovat Pohjoismaiden sottaisimpia vessassa kävijöitä

Luulimme olevamme siistejä ja tarkkoja vessojemme puhtaudesta. Uuden tutkimuksen mukaan olemmekin Pohjoismaiden sottaisin kansa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkimpia hygieniasta Pohjoismaissa ovat tanskalaiset, jotka panostavat ajallisesti eniten vessan siivoamiseen. Silti likaiset vessat, hajut ja bakteerit mietityttävät ihmisiä, varsinkin julkitiloissa, mutta myös kotioloissa.
Tulokset selvisivät kylpyhuoneen saniteettituotteita valmistavan Geberitin teettämästä laajasta pohjoismaisesta tutkimuksesta*, johon vastasi yli tuhat ihmistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Tanskassa.
Suurin osa suomalaisista välittää siitä, mihin kuntoon vessa jää oman käynnin jälkeen (72 %). Silti wc:n siististä kunnosta ei aina jakseta käytännössä huolehtia. Vain puolet suomalaisvastaajista kertoo, että he huolehtivat vessan puhtaudesta aina pois lähtiessään. Useimmat heittävät paperit roskikseen tai pönttöön, poimivat pudonneet roskat ja osaavat tarvittaessa tarttua myös wc-harjaan. Noin puolet huuhtelee tai pesee pesuallasta käsienpesun jälkeen. Eniten vessan siisteydestä välittävät ja käytännössä huolehtivat tanskalaiset.
Erityisesti vessaan jäävät hajut aiheuttavat häpeää ja peittelytarpeita. Vain joka viides suomalainen vastaa, ettei haju haittaa heitä. Puolia vastaajista harmittaa seuraavan kävijän puolesta, 18 prosenttia häpeää hajua. Ruotsalaiset kokevat aiheesta häpeää lähes tuplasti enemmän (35 %). Suomalainen tarttuu kuitenkin toimeen, sillä 39 prosenttia yrittää peittää hajun käyttämällä raikastinta tai raikastinsprayta. Tanskassa puolestaan uskotaan tuulettamiseen muita maita enemmän: yli puolet avaa ikkunan wc-käynnin jälkeen.

Yli puolet suomalaisvastaajista kertoo olevansa kiinnostunut wc-teknologiasta, joka poistaa hajut suoraan wc-istuimen sisältä. Suomessa tiedetään muita Pohjoismaita paremmin, että tällaista teknologiaa on jo saatavana (27 %). Erityisen kiinnostuneita hajunpoisto-ominaisuudesta ovat norjalaiset (63 %).
Likaiseen vessaan törmää varmiten ravintolassa
Joukkoon mahtuu välinpitämätön vähemmistö, joka myöntää, ettei heitä kiinnosta lainkaan tai juuri lainkaan mihin kuntoon vessa jää oman käynnin jälkeen. Tätä ajattelumallia edustaa yhteensä 6 prosenttia suomalaisista. Ruotsissa ja Norjassa osuus on pari prosenttia suurempi. Siksi suurimmalla osalla on kokemuksia likaisista vessoista, erityisesti julkitiloista.
Suomalaiset kertovat kohdanneensa likaisia vessoja eniten ravintoloissa ja kahviloissa (80 %) ja kauppakeskuksissa (76 %). Sen sijaan suomalaiset antavat muita Pohjoismaita paremmat arviot vessojen siisteydestä kouluissa, urheilupaikoissa, elokuvateattereissa ja työpaikoillaan. Sotkuisista vessoista kärsitään myös kotona (16 %) ja ystävien luona (28 %).
Parempaa hygieniaa julkitilojen vessoihin kaipaisi 91 prosenttia suomalaisvastaajista. Lisäksi 15 prosenttia haluaisi kohentaa vessan hygieniaa omassa kodissaan. Vähiten parannustarpeita kokevat tanskalaiset, sillä Tanskassa ihmiset huolehtivat jo valmiiksi wc:n siisteydestä muita Pohjoismaita tarkemmin.
Hätä ei lue lakia
Vessahädän yllättäessä suomalaiset ovat valmiita tyytymään huonompaankin hygieniaan: 40 prosenttia ei jätä käymättä vessassa, vaikka se olisi likainen. Ruotsalaiset sen sijaan mieluummin pidättävät kuin asioivat likaisessa vessassa: vain 18 prosenttia ruotsalaisvastaajista suostuu käymään likaisessa vessassa. Norjalaiset ja tanskalaiset ovat lähes yhtä kainoja. Eniten karsastetaan ravintoloiden, kahviloiden ja kauppakeskusten sotkuisia vessoja.
Sotkut voivat ahdistaa myös muualla kuin julkitiloissa: yksi prosentti suomalaisvastaajista on jättänyt käymättä vessassa omassa kodissaan, koska wc on niin likainen.
Bakteereista ollaan eniten huolissaan Suomessa. Erityisesti bakteerit mietityttävät julkisissa vessoissa (68 %), mutta muutamia ne huolettavat myös kotona (7 %). Kolmannes vastaajista ei mieti koko asiaa (28 %). Lähes puolet suomalaisvastaajista olisi kiinnostunut hankkimaan itselleen liiketunnistuksella toimivan wc:n etähuuhtelupainikkeen, johon ei tarvitse lainkaan koskea.
Vessakäynneillä ei Suomessa suotta kursailla. Joka neljäs suomalainen käyttää julkisia vessoja huoletta ja ilman varotoimia. Useimmat suojaavat itseään laittamalla paperia istuimen reunukselle (43 %) tai pyyhkimällä istuimen märällä paperilla tai antibakteerisella pyyhkeellä (20 %). Joka viides jättää istumatta alas ja tähtää ilmasta (21 %). Muissa Pohjoismaissa kaikkia varotoimia tehdään Suomea enemmän.
Tanskalaiset siivoavat vessaa tuplasti pidempään
Suurin osa suomalaisista siivoaa vessan kotonaan kerran viikossa (38 %), 2–3 kertaa viikossa (22 %) tai joka toinen viikko (12 %). Päivittäistä jynssäystä harrastaa 6 prosenttia vastaajista, 4–6 kertaa viikossa vessan siivoaa sama määrä. Harvemmin kuin kerran kuukaudessa vessan myöntää siivoavansa 3 prosenttia vastaajista. Loput hoitavan homman kolmen tai neljän viikon välein. Pohjoismaiden välillä ei ole merkittäviä eroja siivousfrekvenssissä.
Suomalaiset selviytyvät vessan siivouksesta muita pohjoismaalaisia nopeammin. Keskimäärin pesupuuhiin käytetään viikossa yhteensä 5–10 minuuttia (22 %) tai 11–20 minuuttia (33 %). Eniten aikaa siivoamiseen käyttävät tanskalaiset, joilta monelta kuluu jopa puoli tuntia tai 40 minuuttia vessan pesemiseen viikossa.
* Geberitin tilaamaan laajaan kylpyhuonetutkimukseen vastasi alkuvuodesta 2016 yhteensä 1008 iältään 18–74-vuotiasta suomalaista. Lisäksi Ruotsissa vastaajia oli 1011, Norjassa 1008 ja Tanskassa 1006. Tutkimuksen toteutti kaikissa neljässä maassa YouGov.
 
Kuva: LarsZahnerPhotography; Fitness Flower