Perhetytöstä vahingossa rakkauden ammattilaiseksi

Tämä nuori nainen ei ole maksanut itse vuokraansa kahteen vuoteen. Milla ei ole mielestään perushuora, vaan tasokas escort ja piinkova bisnesnainen.

Vastapäätäni istuu hoikka viimeisen päälle laitettu nuori nainen. Millan* paksut hiukset yltävät lähes alaselkään asti ja hänellä on siistit rakennekynnet. Ei sellaiset glittereillä ja koristuksilla somistetut ylipitkät hirvitykset kuin monilla ikäisillään, vaan keskipitkät mantelinmuotoiset kynnet ranskalaisella manikyyrillä. Hänellä on tummansiniset kapeat farkut, joihin saisin ängettyä ehkä yhden jalkani. Pöydällä on beige laukku, joka näyttää melko arkiselta, mutta pieni logo kertoo, että laukku on maksanut lähemmäs tuhat euroa.

Olen jahdannut tätä haastattelua kuukausikaupalla, mutta Millaa on ollut vaikea saada kiinni. Milloin hänellä on ollut kiireitä, milloin aikataulu liian auki. Olen ajatellut, että Milla ei halua suostua haastatteluun, koska hän häpeää itseään. Onhan hän huora. Ja huorien ajatellaan automaattisesti olevan heikolla itsetunnolla varustettuja ihmisraunioita, jotka kaihtavat päivänvaloa.

Heti kun kättelen Millaa, ymmärrän että tämä parikymppinen nainen ei häpeä itseään. Hänellä on oikeasti kiire. Hänellä on bisnes, jossa hän on itse kauppatavara, ja jota hän myy ja markkinoi loppukuluttajille.

Tavallisen perheen tyttö

Anna Kontula on tutkinut laajasti seksibisnestä Suomessa. Väitöskirjassaan Punainen eksodus Kontula esittää, että prostituution patologisoinnilla on pitkä historia. Prostituoitujen on väitetty olevan niin frigidejä kuin nymfomaanejakin. Monien on vaikea uskoa, että joku haluaisi olla huora omasta tahdostaan, vaan itseään myyvän ihmisen ajatellaan olevan psyykkisesti häiriintynyt, neuroottinen tai rikkinäisestä perheestä.

Milla hymähtää, kun esitän hänelle tämän väitteen. Hän on joutunut keskustelemaan samasta asiasta lähes kaikkien niiden kanssa, joille hän on kertonut työstään. Monen tosiystävänkin ensireaktio oli, että onko Milla alkanut käyttää huumeita. Osa taas on vihjaillut, että joku mies on ehkä ollut hänelle joskus paha ja asiasta kannattaisi keskustella ammattiauttajan kanssa. Sinnikkäimmät vihjailijat ovat pudonneet ystäväpiiristä, sillä Milla ei jaksa puolustella ratkaisuaan loputtomiin.

– Ihmisten tuntuu olevan mahdotonta ymmärtää, että olen tosi keskiverto. Sain koulussa seiskoja ja kaseja, kirjoitin lukiosta cumua ja magnaa ja pääsin ammattikorkeakouluun opiskelemaan tradenomiksi. En vain jaksanut kuunnella neljää vuotta luentoja siitä, miten bisnesidea keksitään, kun minulla oli jo loistava bisnes käynnissä.

Millan perheessä on ollut omat murheensa. Vanhemmat erosivat, kun Milla oli kahdeksanvuotias, eikä Milla ole tullut koskaan toimeen isäpuolensa kanssa. Hänen mielestään olisi kuitenkin naurettavaa ajatella, että vanhempien avioero ja inhottava isäpuoli olisivat ajaneet hänet huoruuteen.

– Kyllä se oli ihan oma päätökseni.

Enempää Milla ei halua perheestään puhua, ei myöskään ystävistään. Hän sanoo kertoneensa perheelleen peitetarinan, jolla selittää elämäntyylinsä. Hän ei kuitenkaan halua puhua peitetarinasta tarkemmin, jotta hänen henkilöllisyyttään ei voisi päätellä sen pohjalta. Hyvänpäiväntutuille hän on sanonut elävänsä perinnöillä. Myös menestykseen nettipokerissa on helppo vedota.

– Koska suhtaudun tähän työnä, kaikki ajattelevat minun tekevän työtä. Olen joskus puhunut koodikielellä työasioita puhelimessa muiden ihmisten aikana ja he ovat ajatelleet, että hoidan ihan tavallisia duuniasioita. Ja niinhän se on.

Tietoinen valinta

Harva pitää itsensä myymistä oikeana työnä. Seksin ajatellaan usein olevan yksityistä ja kontrolloitua. Kaikille ei sovi jaella. Erityisen pahaa jakelemisesta tekee se, jos nainen hoksaa tehdä sillä rahaa. Naisen halu ei ole sopivaa eikä etenkään se, jos nainen käyttää haluaan – tai enemmänkin miehen halua – häikäilemättä hyväkseen. Prostituutiota pidetään usein myös pakkorakona, johon taloudelliset vaikeudet tai päihdeongelmat ajavat. Ulkomaalaisten prostituoitujen taas ajatellaan lähes poikkeuksetta olevan systemaattisen ihmiskaupan uhreja.

Kontulan mukaan pakkoprostituution lisäksi on huomioitava myös vapaaehtoinen prostituutio. Itsensä myyminen voi houkutella, koska työaikoihinsa voi vaikuttaa enemmän kuin päivätyössä ja ansaintamahdollisuudet voivat olla paremmat.

Toisaalta osa itseään myyvistä kokee, että he eivät osaa tehdä mitään normaaleina pidettyjä töitä. Lisäksi työelämän asettamat sosiaaliset paineet ovat osalle liian kovat. Huoraaminen pienissä kontrolloiduissa piireissä voi olla helpompaa kuin jatkuva vieraiden ihmisten tapaaminen, palaverit ja esitelmien pitäminen.

Millan elämäntyylissä on piirteitä, jotka tukevat näkemystä vapaaehtoisen huoraamisen tuomista eduista ja mahdollisuudesta paeta tiettyjä arkielämän paineita. Raha, mukavuus ja hemmottelu toistuvat hänen puheessaan. Lisäksi Milla kertoo kammoavansa aikaisia herätyksiä ja muiden sanelemia työaikoja. Itsensä myyminen ei kuitenkaan ollut nuoren naisen ensimmäinen urahaave, vaan ensimmäisen keikkansa hän kertoo tehneensä vahingossa.

– Pokasin Unkarin-matkalla noin 15 vuotta vanhemman miehen ja hengasin hänen kanssaan viikon. Hän lähti Suomeen päivää aikaisemmin ja jätti hotellihuoneeseeni kaksi viidensadan euron seteliä. Olin hetken aikaa loukkaantunut, kunnes tajusin, että olin tienannut viikon kiehnäämisellä ja bilettämisellä saman verran kuin parhaimpina kuukausina marketin kassalla, jossa työskentelin opintojen ohella.

Seuraavat keikat Milla teki salaa, mutta määrätietoisesti. Hän osti halpoja äkkilähtöjä Euroopan lomakohteisiin, iski miehiä jo lentokoneessa tai viimeistään ensimmäisenä matkapäivänä hotellissa, ja teki heille selväksi pelin hengen. Milla valikoi asiakkaansa tarkasti alusta asti. Hän ei kelpuuttanut humalaisia perusturisteja, vaan siistejä ja hyvin toimeentulevan oloisia miehiä.

– Olin pöyristynyt, kun huomasin, miten helppoa se oli. Varasin viisi matkaa ja pokasin viisi miestä. Ja ne olivat elämäni parhaat ulkomaanmatkat.

Käteisen lisäksi Milla sai muitakin etuja. Miehet veivät hänet ostoksille, syömään ja juhlimaan. Ihmettelen, eikö Millaa pelottanut. Hän oli yksin matkalla tuntemattomien miesten viihdykkeenä. Hän kohottaa kulmiaan, kun esitän kysymykseni ja katsoo minua kuin olisin hieman yksinkertainen.

– Annoin aina yhteystietoni jollekin kaverilleni ja kerroin, että minulla on nyt tällainen lomaromanssi. Suostuin käymään vain tunnetuilla klubeilla ja käyttämään julkisia takseja. Miten se eroaa tavallisesta deittailusta?

Escortin ja huoran ero

Prostituoidut, joita Kontula haastatteli tutkimukseensa, vaikuttavat hämmästyttävän itsevarmoilta. Omasta ammatista puhutaan yksityiskohtia häpeilemättä, mutta niillä ei mässäillä. Väkivaltaan, alistamiseen ja kiristykseen perustuva paritus tuntuu heidän tarinoitaan vasten kovin kaukaiselta. Sen sijaan osa naisten asiakkaista vahvistaa prostituoitujen uhri-identiteettiä suhtautumalla heihin säälivästi ja vihjailemalla rikkinäisestä elämästä.

Milla on ratkaissut asian osittain siten, että hän ei halua kutsua itseään huoraksi, vaan käyttää mieluummin sanaa escort. Escortilla tarkoitetaan yleensä maksullista treffiseuraa, jonka voi ottaa mukaan edustamaan esimerkiksi juhliin. Toisaalta seksisivusto Sihteeriopistossa escort-sanaa käytetään viesteissä, joissa tarjotaan avoimesti seksipalveluja. Milla nimittää itseään escortiksi, koska sana kuvaa hänen mielestään paremmin hänen bisnestään ja elämäntyyliään.

– Huoraamisesta tulee mieleen enemmänkin yksittäisiä asiakkaita ottava ihminen, joka haluaa pitää homman täysin erillään yksityiselämästään. Ja huora ei ole mielestäni nätti sana. Siihen ei liity samanlaista ylellisyyttä, sitoutumista ja kumppanuutta, mitä minä tarjoan.

Sitoutuminen ja kumppanuus tuntuvat liioittelulta, kunnes Milla alkaa avata ajatuksiaan laajemmin. Tosin sitä ennen hänen pitää soittaa neljä puhelua ja tarkistaa asioita kännykkänsä kalenterista ja valtavasta almanakasta. Milla vastaa aina, kun asiakkaat soittavat. Hän ei käytä prepaid-liittymää, vaikka hänellä on työnumero erikseen. Asiakkaiden pitää aina tietää, mistä numerosta hänet saa kiinni ja olla varmoja siitä, että puhelimen toisessa päässä on juuri Milla. Hänen puhelimensa ja taskukalenterinsa ovat täynnä työhön liittyviä muistiinpanoja. Tosin Millan kalentereissa sanat tapaaminen, briiffi ja promo tarkoittavat hieman eri asioita kuin tavallisessa päivätyössä. Hän ei kuitenkaan halua selittää koodejaan tarkemmin. Asiakkaat on tallennettu puhelimen muistiin pelkillä sukunimillä. Milla tarjoaa asiakkailleen ehdotonta luottamusta, joten hänen on varmistettava, että mitään ikävää ei tapahdu, jos puhelin tai kalenteri joutuisi vääriin käsiin.

Millan mielestä escort on hyvä sana kuvaamaan sitä, miten hän elää. Vanha hyvä vakioasiakas on jo parin vuoden ajan kustantanut Millalle ylellisen kaksion ydinkeskustassa. Toinen mies maksaa manikyyrit, hiuslisäkkeet ja kuntosalijäsenyyden, eikä Millan tarvitse yleensä edes antaa seksiä vastapalvelukseksi. Mies haluaa vain nätin nuoren tyttöystävän, jonka voi ottaa mukaan firman juhliin. Yksi asiakas on kuulemma niin loistava kokki, että Milla omien sanojensa mukaan ”vähän pussailee, katselee leffoja ja tekee tämän kanssa ruokaa sunnuntaisin.”

-Tää on mun elämäntyylini. Mä olen miesten elätti, Milla nauraa. Hän nauraa samaan tapaan kuin prinsessakruunu vinossa lelukasan keskellä istuva pikkutyttö. Siinä naurussa ei ole hitustakaan katumusta, enemmänkin ilkikurisuutta.

Iso kiho ja uusi jääkaappi

Kontula kysyi tutkimuksessaan prostituoiduilta heidän tulevaisuuden haaveistaan. Haaveet vaihtelivat arkisesta halusta päästä irti tupakasta maailmanympärimatkaan, runsaampaan vapaa-aikaan ja uusiin rintoihin. Moni näyttäisi haluavan hemmotella itseään tavarahankinnoilla ja arjesta irrottautumisella. Toisaalta yksi toivoi löytävänsä sielunkumppanin ja toinen toivoi vain saavansa lapset aamulla kouluun ilman hirveitä tappeluita.

Kun Milla alkaa luetella haaveitaan, ne tuntuvat aluksi olevan kaukana tavallisesta arjesta. Hän haaveilee lakiopinnoista Briteissä, sillä hän uskoo, että juristin papereista voisi olla hänelle hyötyä työnsä kannalta. Opiskelu Briteissä on kuitenkin koko ajan kalliimpaa. Milla ei suostuisi asumaan missä tahansa opiskelijamurjussa ja hyvä kuohujuoma maistuu viikonloppuisin. Hän haluaisi asua talvet jossakin lämpimässä, ehkä Etelä-Euroopassa tai Australiassa. Milla haaveilee myös maailman cooleimpien yökerhojen vip-jäsenyydestä ja henkilökohtaisesta stylististä. Bisnestä pitäisi siis laajentaa reilusti, jotta vielä ylellisempi elämäntyyli olisi mahdollinen.

– Mä tarvitsen ulkomaankontakteja, oikeasti isoja kihoja. Se on seuraava tavoitteeni.

Kysyn eikö Millalla todellakaan ole mitään arkisempia haaveita. Eikö hän kaipaa rakkautta ja vapaa-aikaa? Ei kuulemma nyt. Hänen mielessään raksuttaa koko ajan innostavia bisnekseen liittyviä suunnitelmia. Tulevaisuudessa hänellä voi olla jopa oma ”talli”, josta hän välittäisi niin seksiseuraa kuin kauniita nuoria naisia aveceiksi.

– Heidi Fleiss on mun idoli, oikeasti, hän nauraa kaksimielisesti.

Milla ei ymmärrä, miksi hän haaveilisi pienistä asioista, kun voi saada isojakin. Lapsista hän ei pidä ja runsas herraseura tuntuu tällä hetkellä mukavammalta kuin yksi perusjamppa, jonka kanssa tuijotettaisiin televisiota olohuoneessa illasta toiseen ja maksettaisiin laskuja. Tämä selvä. En yritä enää puhua Millan kanssa riskittömästä päivätyöstä ja arkisista iloista. Hänen elämässään sanat arki ja ilo eivät tunnu sopivan samaan lauseeseen. Olemme jo hyvästelemässä, kun Milla keksii yhden arkisen haaveen.

– Jääkaappini on alkanut pitää outoa ääntä ja maito tuntui tänä aamuna lämpimältä. Pitää hommata poka, joka ymmärtää tekniikan päälle.

*Haastatellun nimi muutettu yksityisyydensuojan vuoksi

Lähde: Anna Kontula. Punainen eksodus – Tutkimus seksityöstä Suomessa. Väitöskirja, Tampereen yliopisto, 2008.