Hallituksen esitys korottaa virvoitusjuomien valmisteveroa on erittäin ongelmallinen. Esitys kaksinkertaistaa virvoitusjuomaveron nykyisestä ja viisinkertaistaa sen kolmen vuoden takaisesta tasosta. Vero siirtää kysynnän veron ulkopuolisiin tuotteisiin ja heikentää veronalaisten yritysten kasvumahdollisuuksia sekä työllisyyttä Suomessa. Virvoitusjuomaveroa korotettiin viimeksi vuosina 2012 ja 2011.
Esityksen mukaan virvoitusjuomavero porrastettaisiin kahteen tasoon. Sokeripitoisten virvoitusjuomien valmistevero korotettaisiin 22 senttiin litralta ja sokerittomien vero säilyisi ennallaan 11 sentissä litralta. Sokeripitoisuuden raja, 0,5 % sokeria, on niin tiukka, että jatkossa esimerkiksi useat hyvinvointivedet ovat korkeamman verotason piirissä.
”Yhteen tuoteryhmään kohdistuvan veron porrastaminen on kohtuutonta, sillä se lisää entisestään veronalaisten yritysten työmäärää ja on raskas kohdistuessaan vain yksittäisiin yrityksiin. Virvoitusjuomien porrastetusta verotuksesta on kokemuksia esimerkiksi Tanskasta, jossa ongelmallisesta verosta päätettiin riistäytyneen rajakaupan vuoksi luopua täysin”, toteaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto esittää, että yksittäisiin tuoteryhmiin kohdistuvan valmisteverotuksen sijaan tulisi kehittää laaja-alainen sokeripitoisuuteen perustuva sokerivero tai käyttää arvonlisäveroa. Ala muistuttaa, että verotuksen on aina oltava tasapuolista ja sille on oltava objektiiviset ja järkevät perusteet.
Elintarviketeollisuusliitto on katsonut tuotteiden, joihin valmisteverotus ei kohdistu, olevan valtion kielletyn tuen kohteena. Liitto on siksi tehnyt makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomaverosta kantelun komissiolle.
Valmistevero ei ratkaise kansanterveydellisiä haasteita
Suomalaiset juovat virvoitusjuomia Ranskan jälkeen vähiten Länsi-Euroopassa, ja kokonaiskulutus on hieman alle 60 litraa virvoitusjuomia henkeä kohden.
Esityksessä viitataan veron terveyttä edistäviin vaikutuksiin, mutta valmistevero kohdistuu tullinimikkeistön pohjalta sattumanvaraisesti yksittäisiin tuotteisiin ja jättää toiset ravitsemuksellisesti samankaltaiset tuotteet veron ulkopuolelle. Nykyisin jopa kivennäisvesistä maksetaan virvoitusjuomaveroa. Ravitsemukseen liittyvät kansanterveydelliset haasteet eivät ole seurausta yhdestä elintarvikkeesta vaan kokonaisruokavaliosta ja elämäntavasta. Pelkästään virvoitusjuomiin kohdistettu kansanterveydellisesti perusteltu vero on syrjivä.
”Kapea-alaisena verolla ei tule olemaan mitään näkyviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Sen sijaan tasavero rankaisee erityisesti pienituloisia perheitä”, Ussa toteaa.
Virvoitusjuomamarkkinoiden vuosia kestänyt pieneneminen jatkuu
Panimoliiton jäsenyritysten virvoitusjuomien myynti laski vuonna 2012 reilut 10 miljoonaa litraa, mikä on noin 4,1 % Suomen virvoitusjuomavolyymistä. Myynti pieneni viime vuonna eniten sitten vuoden 2004, jolloin virvoitusjuomien kokonaismyynti kääntyi laskuun, ja markkinoiden lasku on jatkunut vuonna 2013. Samanaikaisesti virvoitusjuomien tuonti Suomeen on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Tuonnin osuus Suomessa kulutetuista virvoitusjuomista on jo reilut 20 %.
”Vaarana on, että virvoitusjuomien tuonti alhaisemman työvoimakustannusten maista kasvaa edelleen ja kotimainen valmistus vähenee. Tällä tulee olemaan vaikutuksia alan kannattavuuteen ja työllisyyteen”, Ussa sanoo.

Aiheet Lifestyle Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Panimoliitto