Keskustelu palkattomien ja hyvin matalapalkkaisten työharjoittelijoiden tilanteesta kiihtyy uuden kyselyn myötä.
Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö Viesti ry:n tekemässä, viestinnän opiskelijoille ja vastavalmistuneille suunnatussa kyselyssä* selvisi, että jotkut opiskelijat ovat joutuneet jopa ottamaan lainaa selvitäkseen palkattoman työharjoittelunsa aiheuttamista kuluista.
Kyselyn mukaan viestinnän harjoittelu tehdään kokonaan palkatta kuudessa prosentissa harjoitteluista, mutta jopa neljänneksen (26 %) kohdalla palkka oli niin pieni, ettei se täyttänyt edes ansiosidonnaisen työttömyysturvan kerryttämisen ehtoja.
– Tiedossamme on jopa tapauksia, joissa opiskelija on joutunut ottamaan palkattoman harjoittelun vuoksi opintolainaa selvitäkseen muun muassa harjoittelun tuomista matkakuluista, kertoo Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.
– Kokopäivätyöstä maksettavan palkan tulisi vuoden 2016 vaatimusten mukaan olla vähintään 1 173 €/kk tai vähintään työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan suuruinen, jotta se kerryttäisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Harjoittelupalkkojen epäkohdat korostuvat viestintätoimistoissa
Kyselyn tulosten mukaan kitsaimmin palkkaa maksoivat viestintätoimistot, joissa jopa lähes puolessa (44 %) tapauksista palkka ei kerryttänyt ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
– Kun alalla ei ole yleissitovia työehtosopimuksia, jää palkan neuvotteleminen opiskelijan itsensä vastuulle. Näillä villeillä markkinoilla työnantaja on neuvotteluissa ylivoimaisessa asemassa, sanoo Viesti ry:n puheenjohtaja Heta Koski.
30 prosentissa muiden yritysten ja 29 prosentissa järjestöjen harjoitteluista maksettiin palkkaa alle työttömyysturvaa kartuttavan vähimmäismäärän.
Julkisen sektorin toimijat olivat harjoittelupalkan osalta tasapuolisempia työnantajia. Selkeä vähemmistö yliopistossa (8 %), kunnalla (9 %) ja valtiolla (14 %) harjoittelunsa tehneistä kertoi saaneensa palkkaa vähemmän kuin työttömyysturvaa kartuttava vähimmäismäärän.
Reilu palkkaus luo edellytyksiä työsuhteen jatkumiseen
Kun harjoittelu oli palkaton tai alle työssäoloehtoa kartuttavan rajan, vain 34 prosenttia harjoittelun suorittaneista kertoi työsuhteensa jatkuneen samalla työnantajalla. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan oikeuttavaa palkkaa saaneista samalla työnantajalla jatkoi yli puolet (52 %).
Kun huomioon otetaan vain työssäoloehdon kartuttamiseen riittävät harjoittelupalkat, oli mediaani 1 500 euroa kuukaudessa.
Yrityksissä (pl. viestintätoimistot) mediaani oli 1 800 euroa/kk, valtiolla 1 500 euroa/kk, viestintätoimistoissa 1 500 euroa/kk, kunnilla 1 450 euroa/kk sekä yliopistoilla ja järjestöissä 1 325 euroa/kk.
Viestin harjoittelupalkkasuositus auttaa osaamisen hinnoittelussa
– Opiskelijan ja työnantajan on hyvä ymmärtää, mikä ero on esimerkiksi 1100 ja 1200 euron harjoittelupalkassa. Mikäli vastavalmistuneella ei ole työpaikkaa heti opintojen päätyttyä, taloudellinen etu voi olla satoja euroja kuukaudessa, jos ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan oikeuttavan työssäoloehdon on saanut kartutettua jo opintojen aikana, Heta Koski korostaa.
Akavan Erityisalojen ja Viesti ry:n yksityissektorille määritellyissä vähimmäispalkkasuosituksissa harjoittelijan palkka on 80–90 prosenttia kyseisen tehtävän vähimmäispalkasta. Pääkaupunkiseudulla suorittavan tason tehtäviä sisältävän harjoittelun osalta suositus on noin 2 214,40–2 491,20 euroa kuukaudessa.
Harjoittelijan vähimmäispalkan voi määrittää myös työnantajan noudattama työehtosopimus.
– Nuoren, vielä opiskelevankin, viestinnän asiantuntijan työ on arvokasta ja siitä kuuluu maksaa asiallinen korvaus. Asiakkaidensa maineesta huolta pitävien viestintätoimistojen toivoisi pitävän huolta vastuullisesta rekrytoinnista ja omasta maineestaan haluttuna työpaikkana opiskelijoidenkin keskuudessa, Koski sanoo.
Kuvituskuva ei liity juttuun.

Aiheet harjoittelija Lifestyle opintolaina opiskelija työharjoittelija työharjoittelu