Arkielämässä on joitakin asioita, joiden tekemistä mielellään haluttaisiin lykätä, koska niitä ei vain yksinkertaisesti ole niin kiva tehdä.

Rakennusyhtiö SRV:n tilaamassa ”Mikä arjessa harmittaa” -kyselytutkimuksessa* selvitettiin, mikä suomalaisia arjessa harmittaa ja toisaalta, mitkä asiat tuovat arkeen iloa ja energiaa. Tutkimuksessa kartoitettiin myös erilaisten asumiseen liittyvien palveluiden nykykäyttöä ja kiinnostusta niitä kohtaan tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa selvisi, että arkirutiineista eniten suomalaisia harmittaa siivous. Toiseksi harmittavammaksi joku voisi ajatella vaikkapa pyykinpesua, tiskaamista, työmatkoja tai vaatteiden silittämistä, mutta kakkosena listalla ovatkin liian lyhyet yöunet.

Siivous harmittaa arjessa eniten sekä naisia että miehiä, mutta liian vähäinen unensaanti ja asioiden hoitoon kuluva aika kuuluvat sekä miesten että naisten top 3 -harmituksiin. Ruuhkavuosia eläviä 35-44-vuotiaita harmittavat siivoustakin enemmän liian vähäiset yöunet. Naisia harmittaa miehiä enemmän ruoanlaitto, ruokakaupassa käynti ja siivous. Miehiä puolestaan harmittaa naisia enemmän liikenne, ruuhkat ja pysäköinti, liian vähäinen aika ystäville ja läheisille, työmatkaan kuluva aika sekä auton ylläpito ja huolto.

– Tutkimuksen tulokset tarjoavat hyvän pohjan asumista helpottavien palveluiden suunnitteluun. Haluamme, että arki on meidän kohteissamme mahdollisimman sujuvaa ja kestävää. Rakennamme asuntomme kaupunkien parhaille sijainneille, jolloin aikaa säästyy työmatkoilta ja kauppareissuilta. Tähän kun lisätään vielä arkea helpottavat asumisen palvelut, voivat asukkaat keskittyä arjessa siihen, mikä heille tuottaa eniten iloa, kertoo Kalasataman tornitalojen palvelukonseptin kehittämisestä SRV:llä vastaava Arto Huuskonen.

Sosiaalisuus tuottaa iloa

Suomalaisten arjen ilonaiheet liittyvät ystäviin, yhdessäoloon, perheen kanssa vietettyyn aikaan, lapsiin ja lapsenlapsiin, ruokailuun ja ruoanlaittoon, liikuntaan ja harrastuksiin sekä työhön ja työkavereihin. Sekä lapsiperheillä että pariskunnilla isoin arjen tyytyväisyyttä lisäävä asia on parisuhde ja perhe. Yksinasuvat puolestaan ovat tyytyväisimpiä vapaa-ajan laatuun ja määrään.

Koiran ulkoilutus, kukkien kastelu ja ruokaostokset suosittuja palveluita

Asuminen on palvelullistumassa ja suomalaiset ovat entistä kiinnostuneempia korvaamaan omistamisen erilaisilla yhteiskäyttötuotteilla ja ostetuilla palveluilla. Tällä hetkellä käytetyimpiä asumisen palveluita ovat ruokien tilaaminen kotiin sekä auton ylläpitoon liittyvät palvelut. Eniten kasvupotentiaalia on siivouspalveluilla, joita jopa 42 prosenttia tutkimukseen osallistuneista olisi kiinnostunut tilaamaan lähitulevaisuudessa, vaikka nykykäyttö on vielä vähäistä. Myös kotitalkkaripalvelut ja ruokaostosten tekeminen netistä kiinnostavat. Kynnys ostaa erilaisia asumisen palveluita olisi matalampi, jos niiden ostaminen olisi helpompaa.

Arto Huuskosen mukaan tämä asumisen selkeä trendi ollaan havaittu myös SRV:llä. Kalasataman torneissa palvelut voi hankkia kätevästi yhdestä paikasta, ja tulevat asukkaat on otettu tiiviisti mukaan palvelujen suunnittelutyöhön heti alkumetreistä lähtien.

– Asiakkaamme ovat kertoneet millaisia tarpeita ja toiveita heillä on hyvän arjen ja asumisen suhteen, ja tämä tutkimus tuo lisää tietoa aiheesta. Kalasataman asuintornien Majakan ja Loiston palveluita suunniteltaessa olemme järjestäneet erilaisia asiakastyöpajoja, jotta palvelukokonaisuudesta saadaan juuri sellainen, minkä asukkaat haluavat. Tulevien asukkaiden toiveesta tuomme aula- ja siivouspalveluiden lisäksi esimerkiksi lemmikkien ulkoilutuspalvelun ja kukkien kastelun osaksi palveluvalikoimaa, kertoo Huuskonen.

– Fiksu Kalasatama -hankkeessa visiona on tarjota tunti lisää aikaa päivään. Kalasataman asuintorneissa asuville tämä lupaus tulee ylittymään sujuvan liikkumisen ja arkea helpottavien palveluiden myötä, lupaa Arto Huuskonen. Metrolla pääsee kuivin jaloin suoraan kotiin ja REDIn vapaa-ajan tarjonta on hissimatkan päässä, Huuskonen summaa.

*SRV:n tilaamaan ja Dagmarin toteuttamaan tutkimukseen vastasi 21.- 26.11.2018 välisenä aikana 18-74-vuotiaat Uudellamaalla itsenäisesti asuvat suomalaiset, jotka voisivat harkita seuraavaksi asunnokseen kerrostaloasuntoa. Otos, 322 vastaajaa, on väestöä edustava.

STT

Kuva: SRV