Missä syntyy suurin osa ruokahävikistä? Vastaus voi yllättää

Nyky-yhteiskunnan tuottamasta suuresta ruokahävikin määrästä on ollut viime aikoina paljon keskustelua. Monet arvelevat suurimman osan ruokahävikistä syntyvän ruokakaupoissa ja ravintoloissa, mutta tämä ei pidä paikkaansa.
Leipomoyhtiö Vaasan Oy teetti tutkimuksen, jossa kävi ilmi että suomalaiset ostavat kotiin merkittävästi enemmän ruokaa kuin syövät. Koko suomalaisen ruokaketjun vuosittaisesta syömäkelpoisesta hävikistä jopa neljännes, eli noin 120 miljoonaa kiloa, syntyy kotitalouksissa, ja sen taloudellinen arvo on puoli miljardia euroa vuodessa (2). 84 % talouksista laittaa syömäkelpoista ruokaa roskiin ja lähes puolet kaikista (44 %) tekee sitä viikoittain. Eniten ruokaa heitetään roskiin lapsiperhetalouksissa (69 % viikoittain).
Kotitalouksien synnyttämä ruokahävikki on tuoreen tutkimuksen mukaan huomattavasti suurempaa kuin kaupan tai muun ruokateollisuuden. Kotitaloushävikki on kaksinkertaista (3) kaupan synnyttämään hävikkiin verrattuna. Se osoittaa, että suomalaisessa vähittäiskaupassa käyttöön otetut automaattiset, menekkiä ennustavat tilausjärjestelmät tehostavat toimituksia ja vähentävät liikatilauksia.
Kotitaloudet taas tekevät ruokaostoksensa suurelta osin intuitiivisesti ilman selkeää viikkosuunnitelmaa. Tämä johtaa osaltaan liian suuriin kertaostosmääriin ja suunnitelmallisuuden puutteessa myös arkisiin täydennysostoksiin.
– Kotitalouksien suuri rooli ruokahävikin synnyttämisessä yllätti. Syy on kuitenkin perin yksinkertainen: meillä on kodeissamme vielä paljon tekemistä arkemme suunnittelun ja hallinnan kanssa. Suuret ruokaostokset tehdään totutun kaavan mukaisesti kerran viikossa ja pitkin viikkoa käydään täydennysostoksilla hakemassa unohtuneita tai puuttuvaksi luultuja ruokatarvikkeita. Tämä johtaa usein spontaaneihin heräteostoksiin ja kaappien turhaan täyttämiseen, kun päälle tulevat vielä sattumanvaraiset ulkona syömiset, kertoo Vaasan Oy:n kaupallinen johtaja Minna Cousins.
– On hämmästyttävää, että vaikka elintarvikkeiden hinnat koetaan Suomessa edelleen kalliiksi, vaikuttavat kotitaloudet olevan melko välinpitämättömiä siitä, mitä edelleen täysin syötävää heidän keittiöissään lähes kirjaimellisesti hillotaan. Yllättävintä on kuitenkin, että me kuluttajat emme itse koe tuhlaavamme ruokaa. Valtaosan näkemys on, että ruokaa menee heillä hukkaan vain vähän. Tutkimuksemme osoittaa kuitenkin täysin päinvastaista.
Vaasan kokee vastuukseen herättää keskustelua hävikin vähentämisestä, sillä leipä on Suomessa suurin yksittäinen hävikkituotekategoria sekä kaupassa että kotitalouksissa.
– Selvitimme kuluttajien ehdotuksia leipähävikin vähentämiseksi. Pienemmät pakkauskoot olivat ylivoimaisesti suurin toive (49 %). Myös säilyvyyttä edistävien pakkausmateriaalien perään olisi kysyntää (32 %), kun taas itse leivän säilyvyyden lisäämistä toivoi vain 15 % kaikista vastaajista. Pienempiä pakkauksia toivovat erityisesti naisvastaajat, jotka muutenkin näkevät ruokahävikin useammin ongelmana, taustoittaa Minna Cousins.
Yksi ruokahävikkiongelmaan huomiota suuntaava projekti on Vaasanin tukema kiertotaloushanke, jossa hävikkileivästä pannaan olutta. Ilmastonmuutosta vastaan taistelevan Wasted-olutprojektin avulla Vaasan haluaa kannustaa kauppoja, teollisuutta ja kuluttajia kiinnittämään huomiota leivän hävikin minimointiin.
– Hävikkileivästä pantavan oluen avulla voimme puhua ruokahävikin pienentämisestä perinteistä ympäristötiedostavaa yleisöä laajemmalle kohderyhmälle. Haluamme samalla muistuttaa myös kauppaa vastuullisuudesta omien tilaustensa osalta, sillä ylijäämäleivän arvo on useita miljoonia euroja vuodessa. Vähentämällä hävikkiä säästyy ympäristön lisäksi myös selvää rahaa kaikilta osapuolilta, eli teollisuudelta, kaupalta ja kuluttajilta, muistuttaa Minna Cousins.
STT