Mikä ihmeen Mobiilivarmenne? Tsekkaa kattava tietopaketti

Uudet sähköisen tunnistautumisen vaihtoehdot haastavat perinteiset avainlukulistat sekä käyttäjätunnus ja salasana -parit

Sähköisessä henkilötunnistuksessa on siirrytty 2000-luvulla nopeasti kohti kaksivaiheista tunnistusta. Vaikka perinteiset pankkitunnukset sekä tutut käyttäjätunnus ja salasana -parit ovat yhä suosituimmat henkilötunnistautumisen muodot, lähes joka kolmas suomalainen kertoo käyttäneensä Mobiilivarmennetta sähköisen tunnistautumisen muotona, selviää Mobiilivarmenteen teettämästä Henkilötunnistautuminen verkossa -kyselytutkimuksesta.
Samalla, kun henkilöllisyyden todentaminen on tullut osaksi arkipäiväämme, myös tunnistautumisen muoto on muuttunut: paperinen todistus on vaihtunut digitaaliseen Mobiilivarmenteeseen. Mobiilivarmenteen avulla itselleen voi jo nyt hankkia esimerkiksi passin, ja ensi vuonna Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kehittämä mobiiliajokortti on tulossa suomalaisten matkapuhelimiin.
Tuore kyselytutkimus vahvistaa käsitystä suomalaisten kasvavasta digitaalisen tunnistautumisen mielenkiinnosta: peräti kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa sähköisen tunnistautumisen olevan aina saatavilla. Mobiilivarmenne on DNA:n, Elisan ja Telian asiakkailleen tarjoama palvelu, jolla voi tunnistautua sähköisiin julkisiin palveluihin helposti ja turvallisesti. Palveluiden määrä kasvaa jatkuvasti ja julkisten palvelujen lisäksi mukana on myös yksityisiä palveluja tarjoavia yrityksiä.
Suomessa alettiin pitää kirjaa väestöstä ensi kertaa 1500-luvulla. Tuolloin oma luotettavuus osoitettiin uudelle paikkakunnalle muutettaessa tai matkustaessa kirkon, maistraatin ja työnantajan allekirjoittamilla todistuksilla. Käsin kirjoitetut papintodistukset ovat sittemmin muuttuneet biometrisiksi passeiksi ja digitaalisiksi tunnisteiksi, kuten Mobiilivarmenteeksi, jota voi käyttää jo 20 000 palvelussa.
Kaksivaiheisen sähköisen tunnistuksen mahdollisuuksia hyödynnetään jo nyt laajalti ja kehitys avaa jatkuvasti uusia ovia palvelujen ja kaupan kansainvälistymiselle. Esimerkiksi yhteispohjoismaisesta digitaalisesta henkilötunnisteesta on tehty jo aloite Pohjoismaiden neuvostossa. Myös teleoperaattorit ympäri maailmaa ovat tunnistaneet digitaalisen kehityksen mahdollisuudet. Mobiilivarmenteesta pyritään tekemään tulevaisuudessa kansainvälinen palvelu.

Kysely: suomalaiset käyttävät useita sähköisen tunnistautumisen muotoja

Henkilötunnistuksessa on siirrytty 2000-luvulla nopeasti kohti kaksivaiheista tunnistusta, jota Mobiilivarmennekin edustaa. Vaikka perinteiset pankkitunnukset sekä tutut käyttäjätunnus ja salasana -parit ovat yhä suosituimmat henkilötunnistautumisen muodot, noin joka kolmas suomalainen kertoo käyttäneensä Mobiilivarmennetta tai 2-vaiheista tunnistautumista sähköisen tunnistautumisen muotoina, selviää Mobiilivarmenteen teettämästä Henkilötunnistautuminen verkossa -kyselytutkimuksesta.

Mobiilivarmenteen avulla itselleen voi jo nyt hankkia esimerkiksi passin, ja ensi vuonna Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kehittämä mobiiliajokortti on tulossa suomalaisten saataville. Julkisten palvelujen lisäksi mukana on myös yksityisiä palveluja tarjoavia yrityksiä. Muun muassa OP, Oma Säästöpankki, Bank Norwegian, Varma ja If tarjoavat jo nyt vakuutus- ja pankkipalveluita Mobiilivarmenteen käyttäjille.
Tähän saakka yleisimmät Mobiilivarmenteella käytettävät sähköiset palvelut ovat olleet pankkipalveluja, Kelan palveluja sekä Omakanta-terveydenhuoltopalveluja. Jos Mobiilivarmenne olisi mahdollista valita sähköisen tunnistautumisen muodoksi myös nettikaupoissa, enemmistö suomalaisesta (58 %) arvioi voivansa ottaa käyttöön Mobiilivarmenteen. Kyselytutkimuksen mukaan tämä on suosituin vaihtoehto kaikissa ikäryhmissä. Nuorista ikäryhmistä noin joka kolmas (18−24-vuotiaista 35 % ja 25−34-vuotiaista 23 %) lisäisi mobiilivarmenteen myös suoratoistopalveluihin.

Mobiilivarmenteen käyttö yleistyy

Henkilötunnistautuminen verkossa -kyselytutkimuksen mukaan Mobiilivarmennetta käyttää joka viides vastaajista (19 %). Mobiilivarmenteen käyttäjistä enemmistö on miehiä, mutta naiset käyttävät sitä säännöllisemmin ja monipuolisemmin. Naisista joka neljäs käyttää Mobiilivarmennetta päivittäin tai lähes päivittäin.
Kyselytutkimuksen perusteella Mobiilivarmenne on tuttu yli 60 prosentille vastaajista. Käyttöön sen on ottanut joka viides. Vastaajista 70 prosenttia piti erittäin tai melko hyödyllisenä sitä, että palveluihin voi tunnistautua mobiililaitteella. Peräti kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa sähköisen tunnistautumisen olevan aina saatavilla.

Mikä on Mobiilivarmenne?

• Mobiilivarmenteella voi todistaa henkilöllisyytensä verkkopalveluissa.
• Mobiilivarmenteen saa käyttöön oman operaattorin verkkosivuilla tai myymälässä.
• Mobiilivarmenne toimii tällä hetkellä 20 000 julkisessa palvelussa. Sillä voi esimerkiksi tilata passin, tehdä muutoksia verokorttiin, varata ajan lääkärille, tarkastella sähköisiä reseptejä tai tehdä kansalaisaloitteen. Palveluiden määrä kasvaa jatkuvasti ja julkisten palvelujen lisäksi mukana on myös yksityisiä palveluja tarjoavia yrityksiä.
• Mobiilivarmenne sijaitsee puhelimen SIM-kortissa. Tunnistautuminen tapahtuu omalla puhelinnumerolla ja itse valitulla tunnusluvulla.
• Mobiilivarmenne on Suomen suurimpien operaattoreiden DNA:n, Elisan ja Telian yhteinen palvelu.

Mitä tarkoitetaan vahvalla sähköisellä tunnistamisella?

Vahvalla sähköisellä tunnistamisella tarkoitetaan henkilöllisyyden todentamista sähköisesti. Vahvan sähköisen tunnistamisen avulla kuluttajat voivat turvallisesti vahvistaa henkilöllisyytensä erilaisissa sähköisissä palveluissa. Tunnistamisessa käytettyjä tunnistusvälineitä ovat puhelin-operaattorien mobiilivarmenteet, pankkien käyttämät verkkopankkitunnukset ja Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne.
Henkilötunnistautuminen verkossa -kyselytutkimus tehtiin DNA:n, Elisan ja Telian Mobiilivarmenne-yhteismarkkinointihankkeen toimeksiannosta Bilendi Finland Oy:llä syyskuussa 2017. Online-tutkimukseen Bilendin paneelissa vastasi 1 000 kuluttajaa, jotka olivat iältään 18‒75-vuotiaita. Otos edustaa suomalaisia sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Kyseessä on laajin koskaan toteutettu kuluttajatutkimus sähköiseen verkossa tunnistautumiseen liittyen.
Lähde: Viestintävirasto