Miehet ovat mielestään parempia grillaajia kuin naiset

Tuoreen grillaustutkimuksen mukaan suomalaiset ovat aktiivista grillauskansaa ikään tai sukupuoleen katsomatta. Makkara on suosituin grillattava ja sen ohella maistuvat usein grillatut kasvikset sekä erilaiset kokolihatuotteet.
Grillaus on suomalaisille kuin kansallislaji, sillä jopa yli 90 % suomalaisista grillaa ja 74 % grillaa säännöllisesti grillauskauden aikana. Grillaus on koko kansaa yhdistävä harrastus, sillä grillausaktiivisuudessa ei ole merkittäviä eroja eri ikäluokkien tai sukupuolten välillä. Jopa puolet grillaajista on todellisia aktiivigrillaajia, jotka viihtyvät grillin ääressä useita kertoja viikossa kesän aikana.
Miesten ja naisten erot grillaamisessa alkavat hahmottua kun selvitetään, mikä on parasta grillausseuraa. Naiset kaipaavat grillaamiseen hyvää inhimillistä seuraa, mutta miesten paras seura grillaamisessa on – yllättääkö tämä ketään – kylmä juoma. Lisäksi miehet kokevat olevansa grillaajina kokeneita, kun taas aloittelevien grillaajien osuus on suurempi naisten keskuudessa.
Grillaaminen yhdistetään lomaan
Grillaus on osa kesänviettoa ja lomailua. Kolmannes kyselyn vastaajista pitää mökkeilyä, lomaa ja grillausta erottamattomana yhdistelmänä. Keskivertogrillaaja aloittaa grillauskauden auringon paistaessa ja kinosten sulaessa. Kevään juhlista vappu on suosituin ajankohta grillauskauden aloitukselle, jolloin viidesosa tutkimukseen osallistuneista kuumentaa grillinsä ensimmäistä kertaa. Juhannukseen saakka grillauskauden avaamista odottaa noin joka kymmenes. Talvigrillaus on myös suosittua, sillä jopa 11 % kyselyyn vastanneista grillaajista grillaa ympäri vuoden.
Koko kansan harrastuksessa tyylejä on monia
Suosituin grilli on kaasugrilli, jota käyttää puolet kyselyyn vastanneista ja ne, jotka grillaavat useimmin. Kaasugrillin suosiota selittää käytön helppous, nopeus ja toimintavarmuus. Viidennes kyselyyn osallistuneista tunnustautuu vannoutuneiksi pallogrillifaneiksi. Muita suosittuja grillaustapoja ovat muurattu pihagrilli (28 %), avotuli ja nuotio (27 %), sähkögrilli (19 %) ja muurikka (18 %). Avotulella grillaus on etenkin itseään luovaksi ja kokeneeksi kuvaavien grillaajien suosiossa.
Talouspaperi ja kylmä juoma ovat grillaajan tykötarpeita
Grillaus saatetaan kokea sotkuisena puuhana, sillä lähes puolet vastaajista ei grillaa ilman talouspaperia, joka on ensisijainen grillaustarvike sekä nais- että miesvastaajien joukossa. Kyselyn miesvastaajista 42 % ei grillaa ilman kylmää juomaa ja lähes puolet naisvastaajista kertoo, ettei grillaus innosta ilman hyvää seuraa. Myös sää liittyy olennaisesti grillaukseen. Vaikka suomalaiset grillaajat ovat tottuneet monenlaisiin olosuhteisiin, kolmasosa vastaajista kertoo poutasään olevan edellytys grillaukselle.
Grillaustuotteiden valintaperusteina tuoreus, maku ja kotimaisuus
Tutkimus osoittaa, että suomalaiset kiinnittävät huomiota grillattaviin tuotteisiin ja valitsevat tarkasti käyttämänsä raaka-aineet. Grillissä halutaan valmistaa maistuvaa ja tuoretta ruokaa, jonka laatuun ja alkuperään voidaan luottaa. Grillattavia tuotteita valitessa suomalaiset kiinnittävät huomiota tuotteiden tuoreuteen (64 %), makuun (63 %) ja kotimaisuuteen (50 %). Myös hintaan kiinnitetään huomiota.
Makkara on säilyttänyt paikkansa suosituimpana grillaustuotteena Suomessa, sillä 77 % kyselyyn osallistuneista kertoo grillaavansa mieluusti makkaraa. Kasvikset ovat toiseksi suosituin grillattava (70 %) ja kolmantena tulevat kokolihatuotteet, kuten possu (67 %), broileri (60 %) ja nauta (48 %). Mitä useammin grillauskauden aikana grillataan, sitä monipuolisemmin grilliin valitaan grillattavia raaka-aineita. Lisäksi kokeneimmat grillaajat kokeilevat mieluusti erilaisia makuja ja hakevat grillaukseen vaihtelua eri raaka-aineista.
Grillaustutkimus
Atria toteutti grillaustutkimuksen yhdessä IROResearch Oy:n kanssa. Kyselyssä selvitettiin kattavasti suomalaisten grillaustapoja ja -mieltymyksiä. Tutkimuskyselyyn vastasi 1 000 suomalaista. Tutkimus toteutettiin digikyselynä 16.–25.3. IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä läänin mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.