Omassa kodissa sattuva tulipalo on yksi pahimmista onnettomuuksista, joita kukaan voi kuvitella. Harva kuitenkaan tietää, että kaikkea ei välttämättä menetetä, vaan tulipalon jälkeen kodin irtaimistoa on mahdollista puhdistaa käyttökuntoon. Esimerkiksi vanhojen valokuvien saaminen takaisin tuo lohtua tulipalon jälkeen.
Pystyykö kukaan oikeasti varautumaan kotona syttyvään tulipaloon ja siihen, mitä sen jälkeen tapahtuu? Vantaalainen Janne Nieminen ja hänen perheensä joutuivat tämän tilanteen eteen vuosi sitten. He heräsivät aamuyöllä palohälyttimen ääneen, ryömivät pois savun täyttämästä kodistaan ja viettivät loppupäivän kaoottisissa tunnelmissa paloviranomaisten, poliisien, vakuutusvirkailijoiden ja jälkivahingontorjuntayksikön kanssa.
– Kellarikerros tuhoutui lähes kokonaan ja myös asuinkerroksessa savuvahingot olivat todella pahoja. Saimme kodistamme mukaan muovikassillisen tavaraa ja luulimme, että kaikki muu meni, Janne Nieminen kertoo vuosi tulipalon jälkeen.
Mutta kaikki muu ei mennyt, vaan suuri osa Niemisten kodin irtaimistosta pystyttiin pelastamaan ja puhdistamaan taas käyttökuntoon.
– Tuntui hämmentävältä saada takaisin niin monia tavaroita, esimerkiksi valokuvia, joihin liittyy paljon muistoja. Niillä on nyt paljon suurempi merkitys kuin ennen, Nieminen sanoo.
Niemisten tilanne on tuttu Ville Mestilälle, joka on työskennellyt muun muassa palosaneerausten parissa jo kymmenisen vuotta. Vaikka sekä koti itsessään että irtaimisto kärsivät tulipalossa noki-, vesi- ja hajuhaitoista, paljon on pelastettavissa.
– Eniten kärsivät huokoiset pinnat, esimerkiksi sohvat, sängyt ja tekstiilit. Vähemmällä pääsevät puolestaan lasi ja muut kovat pinnat. Jos tulipalo ei vie kotia ihan kokonaan, melkein kaiken pystyy puhdistamaan ja kunnostamaan, kertoo palosaneerausten vastaava työnjohtaja Ville Mestilä Lassila & Tikanojalta.
Palokodin tavarat puhdistetaan käsityönä
Palosaneerausammattilaiset astuvat remmiin sen jälkeen, kun palokunta on tehnyt työnsä palopaikalla. He kuljettavat kodin tavarat pois paikan päältä ja vievät ne puhdistettavaksi ja säilytettäväksi siihen asti, kun asukkaat pystyvät ottamaan ne taas käyttöön.
– Tavaroiden puhdistukseen on monia eri tapoja: mekaanista puhdistusta, jääpuhallusta, soodapuhallusta ja ultraäänipesuria. Pesulat hoitavat tekstiilit ja konservaattorit pystyvät puhdistamaan kodin antiikkiesineet, muun muassa taulut, kertoo Ville Mestilä Lassila & Tikanojalta.
– Esimerkiksi kangassohva pystytään pesemään käyttökuntoon tekstiilipesurilla. Ensin sohvalle levitetään pesuainetta, minkä jälkeen sohva hangataan käsin puhtaaksi. Lopuksi huuhdellaan puhtaalla vedellä ja vesi imetään pois vesi-imurilla.
Palokodin irtaimiston puhdistaminen on lähes kokonaan käsityötä. Alan ammattilaiset luottavat omiin aisteihinsa selvittäessään, mitä pystytään puhdistamaan ja miten.
– Jos kaikkia tavaroita ei pystytä puhdistamaan ja kunnostamaan, ne luetteloidaan, jotta asukas voi jatkaa asian hoitamista vakuutusyhtiön kanssa. Esimerkiksi ruokatarvikkeet ja keittiön muovituotteet menevät useimmiten roskiin.
Ville Mestilä tekee palo-, home- ja vesivahinkosaneerauksia hiljattain Vantaalle avatussa vahinkosaneerauskeskuksessa. Esimerkiksi tulipalojen jäljiltä tulevat työtilaukset pitävät ammattilaiset kiireisinä. Vaikka töitä on paljon, harva kuitenkaan osaa kysyä vahinkosaneerausta eikä edes tiedä, että jotain on vielä tehtävissä.
– Tulipalojen kaltaiset isot onnettomuudet ovat yleensä ihmisille ainutlaatuisia tapahtumia eivätkä he välttämättä tiedä, mitä niiden jälkeen pitäisi ja kannattaisi tehdä. Vakuutusyhtiöt kuitenkin osaavat suositella yrityksiä, jotka tekevät tällaista työtä.
Tulipalojen määrä Suomessa vuonna 2013
– Pelastuslaitoksen tietoon tuli vuonna 2013 yhteensä 13 600 tulipaloa. Niitä lähes puolet oli rakennuspaloja (5 700), reilu viidennes maastopaloja (2 900) ja vajaa viidennes liikennevälinepaloja (2 300).
– Rakennuspalojen määrä on vähentynyt viime vuosina. Viime vuonna oli 5 700 paloa, mikä on 300 rakennuspaloa vähemmän verrattuna edellisten kolmen vuoden keskiarvoon.
– Tulipaloissa kuolleiden määrä vuonna 2013 oli 58. Palokuolemia oli aikaisempiin vuosiin verrattuna historiallisen vähän, sillä pitkän ajan keskiarvo on ollut noin 100 palokuolemaa vuodessa.
– Tulipaloissa tapahtui vähemmän vakavia loukkaantumisia kuin aikaisempina vuosina ja lisäksi rakennuspalojen omaisuusvahingot vähenivät.