Lasten mediankäyttö huolettaa koulunsa aloittavien vanhempia

Uudet ekaluokkalaiset aloittavat ensi viikolla koulutiensä. Koulun alkaessa lapsen elämänpiiri laajenee ja itsenäisyys lisääntyy. Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistuttaa, että pienet koululaiset tarvitsevat vielä pitkään vanhempien apua, ohjausta ja kiireetöntä läsnäoloa. Yhä useammassa perheessä kaivataan myös yhteisiä pelisääntöjä lasten kännykän, tietokonepelien ja internetin käyttöön.
Kun lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan, hänelle avautuu suuri mediasisältöjen kirjo. Lukutaidon karttuessa internetin ja digitaalisten pelien käyttö lisääntyy: Lasten mediabarometri 2013 -tutkimuksen mukaan internet on osa kaikkein pienimpienkin lasten elämää, sillä 93 prosenttia kaikista 0–8-vuotiaista lapsista käytti internetiä ainakin joskus, 59 prosenttia viikoittain ja reilu kolmannes melkein päivittäin. Internetin käyttö alkoi jo hyvin varhain: puolet alle yksivuotiaista ja 85 prosenttia yksivuotiaista lapsista käytti internetiä edes joskus, ja yli kaksivuotiaista internetiä käyttivät lähes kaikki.
Mediasisällöt kiinnostavat lasta, mutta ne saattavat aiheuttaa myös hämmennystä ja turvattomuutta. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen tulevissa yhteydenotoissa mediaan liittyvät kysymykset ovat viime vuosina yleistyneet. Lapsia mietityttävät esimerkiksi tv-ohjelmien ja elokuvien pelottavat kohtaukset sekä nettilinkkien takaa esiin ponnahtavat hämmentävät kuvat tai tekstit.
Vanhempia taas askarruttaa rajojen asettaminen mediamaailmaan sukeltavalle koululaiselle. Minkä verran nettiä tai televisiota saa käyttää päivässä? Miten lasta voi suojella aikuisille tarkoitetulta sisällöltä tai mitkä ovat hyvät säännöt tietokonepelien pelaamiseen?
MLL suosittelee vanhemmille mediankäytön opettelua yhdessä lapsen kanssa. Lapsi tarvitsee aikuisen tulkintaa asioille, jotka ihmetyttävät tai pelottavat, siksi pientä koululaista ei saisi jättää yksin tv:n tai tietokoneen ääreen.
– Ikäsuosituksista on syytä pitää kiinni niin elokuvien kuin pelienkin osalta. Sen lisäksi vanhempien kannattaisi itse kokeilla ne pelit, joita lapsi pelaa ja sopia pelaamiselle kuten muullekin mediankäytölle perheen kesken säännöt. Yhteisistä pelisäännöistä kannattaisi puhua myös muiden vanhempien kanssa esimerkiksi luokan vanhempainillassa, ehdottaa MLL:n nuorisotyön suunnittelija Liisa Toukonen.
Kännykän käyttöä opeteltava
Koulun alkaessa suurin osa ekaluokkalaisista saa käyttöönsä oman kännykän. Lasten mediabarometri 2013 -tutkimuksen mukaan omat kännykät alkoivat yleistyä jo 5-vuotiailla lapsilla, mutta tätä nuoremmilla lapsilla ei omia puhelimia yleensä ollut. Oma kännykkä oli joka kymmenennellä 5-vuotiaalla, joka neljännellä 6-vuotiaalla, kahdella kolmasosalla 7-vuotiaista ja 94 prosentilla 8-vuotiaista.
Kännykän hankkimisen perusteluna on yleensä se, että lapsi saa sen avulla helposti yhteyden vanhempiin.
Lapsen kännykän käyttö on vanhemman vastuulla. MLL muistuttaa, että myös kännykän käyttöä on hyvä harjoitella yhdessä ja sopia säännöistä, kuten siitä, milloin puhelin on mukana, mitä toimintoja lapsi saa käyttää ja miten puhelinta käytetään kohteliaasti ja muita huomioiden. Kännykän käyttöä voi rajoittaa asettamalla liittymään saldorajan ja palvelunumeroestot.
Kännykkä- ja nettikiusaaminen
Yhä useampi lapsi joutuu kännykän ja netin kautta tapahtuvan kiusaamisen kohteeksi. Eniten tällaista kiusaamista tapahtuu 7-10 -vuotiaiden alakoululaisten keskuudessa. MLL:n kouluhyvinvointikyselyn (2009) mukaan joka viiden lapsi oli joutunut pilkan kohteeksi keskustelupalstalla, chatissa, kuvagalleriassa tai pelissä. MLL tarjoaa vanhemmille kiusaamiseen ja mediakasvatukseen liittyviä materiaaleja, joita on koottuna järjestön Lapset ja media -osioon.
Sen lisäksi, että lapset kiusaavat toisiaan kännykällä ja netissä, ylimääräisenä vaarana ovat tietyt aikuiset, jotka tunkeutuvat lasten sivustoille, keskusteluihin ja kommentteihin. Monille lasten käyttämille sivustoille voi kuka tahansa lisätä vain aikuisille tarkoitettua materiaalia esimerkiksi kommenttiosioiden kautta, joten vanhempien tulee olla erittäin tarkkoja minkälaisiin palveluihin antavat lastensa mennä. Myös turvallinen selaaminen sekä lapsille sopimattomien sovellusten, ohjelmien ja palvelujen käytön estäminen tulee varmistaa lapsen älylaitteesta.
Mobiililaitteet lapsiturvallisiksi – ohje
Applen tuotteet on helppo muuttaa lapsiturvallisiksi. Linkin takaa löydät ohjeet miten teet iPhonesta ja iPadista lapsiturvallisen.
Android-käyttöjärjestelmä on mutkikkaampi, sillä siihen ei ole sisäänrakennettuna valmista palomuuria tai lapsilukkoa, joten laitteeseen kannattaa hankkia erillinen turvallisuusohjelmisto. Google Play -sovelluskaupassa on tarjolla Android-laitteille sopivia sisällönsuodatuspalveluita, joilla voi määrittää mitä sovelluksia laitteeseen voidaan ladata. Käyttäjän tulee ottaa käyttöön laitteessa Google Play, klikata Menu-valikkoa ja valita sieltä Settings/Asetukset. Sen alta valitaan Content Filtering/Sisällön suodatus ja määritellään mitkä sovellukset saavat korkean ja mitkä matalamman suojauksen. Kyseiset suodatukset eivät kuitenkaan vaikuta nettiselaimen lapsiturvallisuuteen, joka täytyy erikseen kytkeä Android-laitteiden Google-selaimen oikeassa yläkulmassa olevan hammasrattaan takaa löytyvistä hakuasetuksista. Hakuasetuksissa täytyy ottaa käyttöön SafeSearch. Suodatin ei ole sataprosenttisen tarkka, mutta sen avulla voit välttää suurimman osan vain aikuisille suunnatusta sisällöstä hakutuloksissa.