Suhteeni alkoholiin nykypäivänä

Lapsen saatuani ja jo odotusaikana on selvää, että on ollut pakko muuttaa elämäntyyliä.

Viime vuosina päädyin otsikoihin lähinnä siitä, missä ravintolassa olin kulloinkin käynyt. Tämä tosin ei ollut minun tahtoni. Onnekseni jo ennen kuin aloin odottaa Joannaa, oli päätös elämäntapamuutoksesta tehty ja aluillaan, enkä ole koko odotusaikana koskenut tippaankaan alkoholia edes vahingossa.

Miten sellaista elämäntyyliä suosinut bileprinsessa pystyy yhtäkkiä kääntämään suuntaa pysyvästi? Jotkut ovat jopa ihmetelleet, että miten en tarvinnut ammattiapua alkoholiongelmaani ja sen lopettamiseen.

Tähän syy on se, että tiedostin kokoajan tilanteeni. Halusin muutosta ja tiesin mitä tulee tehdä. Kun vihdoin otin ensimmäisen askeleen tiesin, mitä syitä siellä taustalla piilee, kuten huono itsetunto ja masennus johon löytyikin osasyitä anemiasta. Suostuin Olet mitä syöt-ohjelmaan ja tulin raskaaksi niin päätös oli hyvin helppo.

Raskauden aikana pohdin paljon suhdettani alkoholiin. Minulla oli alkoholiin henkinen riippuvuus. Lähdin tietoisesti työstämään niitä asioita ja pian huomasin, etten ajatellut juomista enää ollenkaan. Pääsin pisteeseen, missä vihdoin näin, kuinka paljon tuskaa se oli elämääni itselleni ja muillekin aiheuttanut. Kuinka paljon sillä tuli ongelmia hankittua, vaikka ne oli vaikea myöntää.

Itse näin sen silloin omana valintana, mistä ei ole kenellekkään haittaa. Mutta kuinka monet kerrat tuli tuotettua pettymys, kun ei jaksanut mennä sovittuihin tapaamisiin tai töihin tai oli tullut humalassa riideltyä ystävien kanssa puhumattakaan rahasotkuista.

Silloin kun joutuu alkaa peittelemään omaa juomistaan ja tilalle tulee selitykset ollaan jo ongelman äärellä. Näin minä elin vuosia. Onnettomampana ja yksinäisempänä kuin koskaan. Siksi olin maailman onnellisin, kun tapasin Jarkon. Suhteemme ensimmäiset kuukaudet tapasimme vain selvinpäin ja se oli elämäni ihanimpia kuukausia ja antoikin jo toivoa paremmasta elämästä.

Koska kaikki tapahtui niin nopeasti, niin yhteenmuuttomme jälkeen kesä meni vielä lujaa, kunnes keväällä 2020 onneksi kaikki muuttui pysyvästi. Suurin syy muutokseen oli Jarkko ja myöhemmin Pippa Laukka ja ihana Joannan odotus. Olenkin niin kiitollinen, että sain vihdoin elämisen arvoisen elämän.

Mikä on sitten tilanne tänä päivänä? Minun suhtautumiseni alkoholiin on muuttunut hiukan kielteiseksi, koska olen nähnyt sen kaikki muodot. En varmaan ryhdy absolutistiksi, mutta en näe sitä sopivana tähän uuteen kuvioon pitkään aikaan. Join viimeksi viime vuoden maaliskuussa näihin aikoihin viimeisen kerran. Olen myös siitä erittäin kiitollinen, että Jarkko ajattelee samoin ja on tukenut minua koko raskaus- ja vauva-ajan, eikä ole juonut tippaakaan lukuunottamatta paria kertaa, mitä ei lasketa kunnon juhlimiseksi edes. 2 kertaa kesällä yritin muutamaa olutta juottaa, johon hän totesi, että ”ei tämä ole yksin kivaa” ja se jäi siihen.

Kun tulevaisuudessa maistelen alkoholia mahdollisesti ensimmäisen kerran 2022 kesällä aikaisintaan, niin aion olla varovainen. Minulle ei tule alkoholista krapulaa. Minun on helppo aloittaa juominen uudestaan ilman sitä muistutusta siitä, kuinka paljon kärsimystä se aiheuttaa.

Suvussani kulkee alkoholisteja. Minulla voi olla geneettinen taipumus jäädä siihen koukkuun. Olen selkeästi huomannut, että se tuottaa minulle suurempaa mielihyvää, kuin esimerkiksi jollekin toiselle mahdollisesti. Siskoni sanoikin viisaasti joskus aiemmin, että se on totuus Henna, että sinun on oltava sen suhteen varuillasi koko loppuelämä. Mitä vähemmän juot sen parempi se on sinulle ja vältät riskejä.

Nämä asiat on sanottava itselleen ääneen ja hyväksyttävä ja etsittävä tilalle muuta. Tämän muun olenkin jo löytänyt. Onneksi minulla on nyt perhe ja en tosiaankaan kaipaa sitä sekavaa tunnetta päähäni. Haluan varmistaa Joannalle rauhallisen ja turvallisen lapsuuden ja kasvuympäristön ja mikään ei ole tärkeämpää kuin minun rakas lapseni!

Minun villit vuoteni ovat siis takanapäin ja se on ihan hyväkin asia, sillä tulihan sitä juhlittua ja nähtyä elämää ja maailmaa niillä silmillä. Ja näin korona-aikaan missä sitä olisikaan nyt, kun ei voi istua ravintoloissa. Tuntuu kuin olisin pelastunut juuri oikeaan aikaan. Kaikkein parasta on olla omaan perheen kanssa kotona rauhassa. Nyt on auennut täysin uusi ja jännittävä maailma, mitä en koskaan vaihtaisi enää entiseen.

Ihanaa viikonloppua <3