Nykyään teen nöyränä töitä ja kun saan luottotietoni takaisin voitte olla varmoja, että meikäläisellä on kaikki laskut maksettu aina eräpäivään mennessä.

 

Mainittakoon ensin, että minulla on vielä luottotietohäiriömerkintä. Minulla on myös velkaa. En kuitenkaan ole velkaantunut lisää vuosiin, vaan kaikki samat vanhat laskut seilaavat perinnästä takaisin ulosottoon ja lopulta ulosotosta takaisin perintään ja niin edelleen. Tämä alkoi 19-vuotiaana ja sitä on kestänyt 13 vuotta.

Moni varmaan tässä vaiheessa miettii, että miten helvetissä et ole saanut niitä hoidettua tähän mennessä. Nämä velka-asiat eivät ole aina niin yksiselitteisiä.

Nuorena minun ulosottokierteeni alkoi pikavipeistä. Halusin ostaa itselleni asioita mitä koin, että muillakin on. Kiusattuna ajattelin, että hienot vaatteet ja tavarat tekevät minusta jotenkin paremman.

Myöhemmin iloitsin siitä, kuinka osamaksulla voi saada kaikkea hienoa ja varat riittävät hyvin, kun pilkkoo ne kaikki pieniin palasiin kuukausieriksi. Tästäkään on vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa ja eipä sitä tullut laskettua paljon todelliset kulut olivat. Myös nuorena osamaksut ovat hyvin petollisia, sillä työt ovat pätkätöitä ja mieli voi muuttua nopeasti ja myös tulot. Jos osamaksu jää hetkeksi hoitamatta, lankeaa sieltä sitten kerralla koko potti maksettavaksi.

Olin kyllä työssä, mutta rahakäsitykseni ja todellisten tulojen ja menojen laskelmointi ei ollut vahvuuksiani. Omasin nuorena myös todella typerän hällä väliä asenteen.

Niin kuin arvata saattaa niin kaikki lähtee hyvin pienestä. Otat pienen lainan ja koet hallitsevasi tilanteen. ”Maksan tämän sitten palkkapäivänä takaisin”. Lopulta maksat aina kaikilla tuloillasi jo valmiiksi käyttämiäsi rahoja pois ja jossain vaiheessa tilaisuus tekee varkaan ja päätät lykätä maksua, jotta rahaa jäisi myös muihin huvituksiin. Soppa on valmis.

Ensimmäisen maksamattoman laskun jälkeen on helpompi jättää seuraavatkin maksamatta. Lopussa velkaa onkin kasaantunut jo niin paljon, että tiedät, että siitä ei ihan heti maksamalla selviä. Tämä lisää välinpitämättömyyttä entisestään ja asian väistelyä.

Todellisuudessa olin liian nuori lähestymään tätä ongelmaa vakavasti. En myös puhunut näistä kenellekään. Silloin tämä asia pysyi ns. salassa ja oli myös enemmän pois mielestä. En voinut kuvitellakaan kuinka pitkään tämä huono valinta tulisi seuraamaan minua elämässä.

Vuosia en välittänyt mistään mitään. Otin kaiken minulle tulevan rahan suoraan käteen tai ulos pankkitililtä.

Rahaa oli julkisuuden alkuaikoina paljonkin sillä haastattelu- ja esiintymispalkkiot saattoi joskus olla useita tuhansia euroja. Kaikki meni mitä tuli. Tuhlasin enkä miettinyt velkoja. Näinä vuosina ongelmat kasaantuivat.

 

Joskus oli rahaa. Kunpa sitä olisi osannut käyttää fiksummin. näin jälkiviisaana velat olisi pitänyt ottaa heti hoitaakseen ja keskittyä vain siihen. Kuva on vanha kuva punavuoren aikoihin, kun meni vähän lujaa.

 

Myöhemmin aloin käydä töissä niin, että ulosotto astui kuvioihin. Tässä vaiheessa alkoi realisoitumaan, kuinka perseestä on olla ulosoton asiakas.

Suomen systeemi on sellainen, että velkaa maksetaan niin, että suojaosuutesi on niin pieni summa, että sillä ei usein pysty edes maksamaan asuntonsa vuokraa. Kuvittelepa tilanne missä käyt kokoaikaisena töissä ja silti joutuisit elämään toimeentulotuella tai jollain muulla tuella. Jos nuorena työsi lakkaa ja päädyt vaikka opiskelemaan niin velka kuroo itsensä takaisin siihen minkä verran se oli lyhentynyt. Kätevää eikö?

Minkälainen on motivaatio käydä töissä, kun tiedät että sinun pitäisi raataa niska limassa ainakin kolme vuotta saadaksesi velat pois ja käteen jäävä summasi työstä olisi verojen jälkeen n. 500e? Tämä summa siis vaihtelee hyvin paljon riippuen palkasta ja suojaosuudesta, mutta näin esimerkkinä. Olen muistaakseni parhaimmillani saanut jonkun 900e.

Omaa tyhmyyttäpä tämä kaikki on ollut ja niin moni ajattelee, mutta voi kunpa olisi ollut joku silloin auttamassa ja kertonut mihin kaikkeen tämä johtaa.

Muistan kun yritin saada ensimmäistä vuokra-asuntoani ja minulla oli merkintä. Luottotiedot tarkistetaan jokaiselta ja enhän minä meinannut saada mistään mitään.

Kuin ihmeen kaupalla sain kuitenkin Punavuoresta vuokra-asunnon ja vuokran maksoin aina ajallaan. Halusin näyttää, että olen vähintään yhtä hyvä kuin muutkin. Jäin kahdeksaksi vuodeksi tuohon asuntoon asumaan, sillä en kerta kaikkiaan voinut muuttaa, kun pelko siitä, etten saisi asuntoa mistään oli liian suuri.

En saanut siihen aikaan edes kotivakuutusta ja menetinpä jopa monta upeaa työpaikkaa viime hetkellä, kun yritys halusi tarkastaa luottotiedot. Puhelinliittymänkin täytyi olla isän nimissä.

Tämä luottotietoasia on myös monelle ihmissuhteissa aikamoinen turn off. Voih, tämä lista on pitkä mitä kaikkea sitä saa osakseen yhden virheen takia.

Sinusta tulee käytännössä yhteiskunnan hylkiö velallisena.

Eniten luottotiedottomuus on ottanut pattiin nyt kun on perheellinen.

En saa mieheni kanssa yhteistä asuntolainaa, vaikka rahkeet muuten riittäisivät hyvään yhteiseen lainaan taloudellisesti. En saa lapselleni vakuutusta enkä koirallenikaan. En saa luottokorttia tai aloitettua rahastosijoittamista pahan päivän varalle.

Tästä päästäänkin tähän päivään. Olen nyt parin vuoden aikana saanut omat asiani hyvää jamaan ja kerkesin olla vajaa vuoden verran työssä ennen kun tulin raskaaksi. Vakituisesta työstäni velkani lyheni hyvin ja säännöllisesti uo:hon. Työelämässä aiemmin on ollut monesti taukoa ja niin kuin jo aiemmin kerroin, niin valitettavasti korot ovat pitäneet huolta siitä, että velka ei lyhene.

Jäätyäni äitiyslomalle aloin tutkimaan tilannettani. Asiat ovat nyt niin, että suurin osa veloistani vanhenee ensi vuonna eli 2023. Loput sitten vuonna 2024. Tämän jälkeen jäljelle jää vain pienen pieni summa, minkä voi sitten hoitaa surutta pois ja pääsee taas kunnon kansalaiseksi.

Eli tilanteessani on vähän kurjaa sanoa näin, mutta käytännössä minun ei kannata palata töihin tai tehdä mitään muutaman sadan euron takia kuukaudessa, kun erotuskin on niin pieni hoitorahaan verrattuna. minun kannattaa odottaa tuota velkojen vanhenemista.

Vai miltä kuulostaisi 40h töitä viikossa x4 ja siitä sitten 900e palkkio – verot? Kotona ollessa saa jo sen 350e hoitorahaa tällä hetkellä niin tuossa sitten kuukauden raatamalla voisi saada itselleen kuukaudessa tuon 900e ja sillä menettää hoitorahan. Ja laittaisin 500 euron takia lapseni yksivuotiaana päivähoitoon. Joo kiitos, mutta ei kiitos!

Valitettavasti tämä systeemi Suomessa on täynnä virheitä. Takuusäätiöt ja muut ei kohdallani ollut vaihtoehto ja moni asia noista on tehty muutenkin hirmu vaikeaksi edes ymmärtää niin prosessiin on aiemmin ollut vaikea lähteä.

Tällä hetkellä maksan yritystoiminnallani velkaani ja elinkeinosta saa ottaa 1/6 osan. Odotan vuotta 2024 enemmän kuin mitään ja sitä, että Suomeen tulisi voimaan se laki, missä velat maksamalla merkintä poistuisi saman tien. Jos näin ei ole niin olen 37-vuotias, kun minulla on puhtaat luottotiedot. Aikamoinen rangaistus eikö?

Ikään kuin olisin pahemmankin luokan rikollinen ☹

En toivo kenellekään nuorelle samanlaista kohtaloa ja meidän perheessämme pidetään huoli siitä, että Joanna saa hyvän taloudellisen kasvatuksen ja turvan kotoa ja olenkin säästänyt alusta asti kaikki lapsilisät hänelle ja näin aion tehdä täysi-ikäisyyteen asti.