Tämä on kysymys mitä minulta kysytään väistämättä aina jossain vaiheessa, jos joku tuntematon tulee juttusille.Vaikka siitä on jo 13 vuotta aikaa, niin silti kuulen tätä yhä edelleen.

Minusta on äärimmäisen mukavaa, kun tuntemattomat ihmiset tulevat ystävällisesti jutustelemaan. Tykkään myös puhua naapureille ja vaikka bussipysäkillä tai kaupassa jonkun kanssa, jos jollain tekee mieli jotain sanoa. En jää ikinä sanattomaksi tai ole töykeä. Minusta ihmisten pitäisi jutella enemmän toisilleen ilman ennakkoluuloja. Monesti toisen spontaani lähestyminen voi piristää päivää ja ihmisen halu kuunnella toista on tärkeää.

  • Millaista on olla Big Brother-talossa? -kysymys saa minut edelleen aika sanattomaksi.

Täytyi ihan hetken miettiä vastausta tähän. Olen käynyt BB-talossa kolme kertaa. Ensimmäisen kerran vuonna 2008, jolloin olin siellä n. 2 viikkoa. Tämä kokemus oli suoraan sanottuna todella jännittävä, mutta ihminen joka joutuu sinne kesken leikin on ihan erityisasemassa. En ole koskaan ollut alkuperäisasukas ja se on ihan erilainen asetelma. Sinun pitää voittaa ihmiset puolellesi ja talossa on jo muodostunut omia ryhmiä, kaverisuhteita ja pareja.

2009 menin siellä sitten naimisiin. Tuo koko juttu sai alkunsa siitä, kun taloon haettiin pareja, jotka siellä haluaisivat naimisiin. Olimme vuoden 2008 Big Brotherin takia tutustuneet Antin(Kurhinen -2008 vuoden Big Brother-asukas) kanssa, tosin vasta ohjelman jälkeen. Emme olleet talossa samaan aikaan.

Suhteemme eteni nopeasti ja oli aikamoista julkisuuspeliä. Asuimme jo yhdessä ja vaikka emme olleet puhuneet naimisiinmenosta niin tilaisuus tuntui sopivalta ja paikka juuri oikealta meille.

Loppujen lopuksi tilaisuus oli oikeasti varsin koruton, eikä ketkään oikeat läheiset päässeet juhlistamaan häitämme, joten en ole pitänyt näitä varsinaisina häinä oikein koskaan. Se oli kuitenkin hauskaa silloin ja olimme kokeilunhaluisia.

2010 palasin BB-taloon ns. julkkisasukkaana asumaan salahuoneeseen muiden tunnettujen BB-tähtien kanssa. Tämä visiitti kesti vajaa viikon.

BB-talossa on jännittävää, mutta pitkällä juoksulla äärimmäisen tylsää. Tekemistä joutuu väkisin keksimään jos ei ole viikko- ja päivätehtäviä. Kun on ollut tarpeeksi pitkään talossa, niin ei oikein jaksa keksiä jutun juurtakaan muiden kanssa.

Kokoajan joutuu olemaan vähän varuillaan ja muistaa, että kyseessä on kilpailu, missä on iso potti rahaa voitettavana. Talon sisällä leikitään ihmissuhdepeliä. Pitää olla pidetty ja suosittu, ettei joudu äänestykseen.

Itse en tuohon teatteriin pystynyt, enkä yrittänyt miellyttää ketään, joten lensinkin ulos kuin leppäkeihäs heti, kun jouduin äänestykseen. Bb-talossa unohtuu kamerat tosi nopeasti, vaikka sitä voi olla vaikea kuvitella.

Taloon kun joutuu, niin siellä on myös ihan varmasti ihmisiä kenen kanssa et tule juttuun. Sinne valitaan ihan taktisesti pakkaa sekoittavia ihmisiä. Siellä siis tosiaan mitataan kärsivällisyyttä. Heikkohermoisten paikaksi talo on siis äärimmäisen tukala.

Myös juomista oli paljon, joten jos olet sekopää humalassa, niin älä mene BB-taloon, jos haluat säilyttää vielä työpaikkasi ja ystäväsi jatkossa.

BB-talon seinien takana on kamerakäytävä, missä voi vaikka wc:n seinänä takana sillä hetkellä seistä kameramies sinua pöntöllä katsomassa. Aluksi se tuntui tosi häiritsevältä, mutta siihen sitten tottui.

Ehkä jälkikäteen ajateltuna ainoa asia, mikä vähän harmittaa on tuo naimisiinmeno niin nopeasti tuolloin BB-talon takia.

Kun menen oikeasti naimisiin elämän rakkauteni, lapseni isän kanssa, niin en olekaan ensikertalainen. Tällaisia asioitahan ei voi tietää etukäteen, eikä mekään ennustettu silloin kuitenkaan mitään avioeroa. Eli tämä menee nuoruuden kokeilujen piikkiin ja mieheni suhtautuukin näihin onneksi huumorilla ja onhan hänelläkin jo elämänkokemusta.

Olen jollain tavalla pelännyt uutta naimisiinmenoa, koska se on minulle oikeasti pyhä asia ja haluan kunnon ortodoksiset upeat kirkkohäät. Jos menen naimisiin, haluan olla yhdessä koko loppuikäni. Ja näin aiomme tehdäkkin, varsinkin kun meille on siunaantunut tämä ihana pieni tytär. Meitä ei erota mikään.

En ole aiemmin uskaltanut lyödä päivää lukkoon, mutta nyt päätimme, että kysymme samalla kun on ristiäiset alustavasti jo mahdollista hääpäivää tuleville kesäpäiville (2022,2023). Olemmehan olleet kihloissakin jo vuoden ja lupaus avioliitosta on annettu. Jännittävää <3

 

 

 

 

 

 

 

Aiheet