Nymfomaanin päiväkirja – kun mikään ei riitä!

Olen nymfomaani. Olen päälle kaksikymppinen bloggari Suomesta. Kirjoitan tätä anonyymina, enkä kerro tästä jutusta omassa blogissani, oman ja läheisteni yksityisyyden turvaamiseksi. Mutta mulla on oma tarinani, jonka haluan jakaa teidän kanssa, aiheesta joka on tabu ja siitä ei yleensä julkisesti puhuta.
Monilla on sellanen käsitys, että jos on nymfo niin se olisi jotenkin hieno, ihailtava ja supersiisti asia. Niin minäkin ajattelin ensin. Miehet on innoissaan tästä ajatuksesta, että oma tyttöystävä olis nymfomaani. Kuinka kivaa ois kun nainen haluais harrastaa seksiä koko ajan ja ihan missä vaan?
Varmaan tosi mukavaa. Jos se siis jäis sille terveelle tasolle. Ainoa ajatus joka pyörii mielessäni, on seksi, seksi ja seksi. Unohdin varmaan mainita vielä yhden asian, seksi. Metrossa, töissä, kaupungilla, kavereiden kanssa, kirjastossa, kotona, kirkossa, baarissa, you name it.
Tämä on täysin verrattavissa ihan mihin tahansa addiktioon. Vaikka kuinka harrastaisin seksiä joka päivä 24/7, se ei riitä. En saa tyydytystä. En yleensä edes saa orgasmia vaikka partneri olisi kuinka hyvä. Olen ollut seurustelusuhteissa naisten sekä miesten kanssa.
Yleensä ne ovat kariutuneet siihen, kun kumppanilleni on tullut riittämättömyyden tunne. Mikään ei riitä minulle. Esimerkkinä voin kertoa kuinka eräs ex-poikaystävistäni sai selville nymfomaniani. Olimme juuri rakastelleet, hän oli tyytyväinen aktin jälkeen, kaikki oli hyvin. Niin hän luuli.
Sanoin meneväni suihkuun. Naiset kun kuluttavat aikaa suihkussa helpostikin tunnin verran, täytyy sheivata, miettiä elämän tarkoitusta, pestä hiukset eri aineilla, miettiä syvemmin elämän tarkoitusta, kuoria iho, hengata siellä ihan muuten vaan, joskus jopa (jos oikein rohkeaksi heittäytyy) esittää pari stadionkeikkaa Cheekin tapaan.
Minäkin myönnän sortuvani noihin aika ajoin, mutta se mitä minä siellä suurimmaksi osaksi teen, on masturbointi. Eli menin rakastelumme jälkeen suihkuun, aloin masturboimaan. Yhden pienen virheen tein. Unohdin lukita oven. Exäni tuli katsomaan olenko kunnossa, sillä olin viettänyt kohtuuttoman pitkän ajan siellä. Hän avasi oven ja jäin kiinni itseteossa.
Mies oli hieman hämmentynyt ja ilmeisesti pettynyt itseensä, sillä hän luuli, että olimme molemmat tyytyväisiä seksihetkemme tulokseen. Tämä oli ensimmäinen kerta kun kerroin sairaudestani kenellekään.
Jatkoimme suhdettamme tämän jälkeen vielä jonkun aikaa, kunnes exäni ei enää kestänyt oman hyödyttömyytensä tunnetta. En voi syyttää häntä. Voin pahoin myös siitä, kuinka aiheutan ahdistusta läheisilleni.
Nymfomania syö minua sisältä päin, pala palalta yhä enemmän ja enemmän. Olen kyltymätön. Edes Hugh Hefner ei olisi pysynyt tahdissani parhaimpina vuosinaan. Tuntuu etten riitä enää edes itsellenikään.
Olen tehnyt asioita, mistä en ole ylpeä, eikä olisi äitinikään. Bloggarina pääsen välillä matkustelemaan ympäri maailmaa. Siellä voin tehdä asioita mitä Suomessa ei edes ole. Eikä siellä tuomita niin herkästi kuin Suomessa. Siellä ollaan vapaamielisempiä.
En tiedä onko se minulle hyvä vai huono asia. Joutuisinko sellaisen kaivon pohjalle, josta ei enää noustaisikaan ylös?
On yksi ajatus missä olen miettinyt omaa kättäni epäseksuaalisessa mielessä. Uskon, että kaikki voivat kuvitella mitä silloin ajattelin.

Olen käynyt välillä niin pohjalla, että ainut tie sieltä on ylöspäin. Yksin en sieltä pääsisi, jonkun täytyy välillä heittää köysi ja nostaa minut sieltä. Siksi käynkin terapiassa nykyään, se on hyvin alussa vielä. En siis osaa kertoa onko siitä mitään apua.
Haluan, että tarinani saavuttaa mahdollisimman monen saman asian kanssa painivan ihmisen ja kertoa, että ei, et ole yksin. Ehkä tämä saa sinun olosi paremmaksi ja helpottuneeksi, kun voi lukea toisen tarinoita ja huomaat, että et ole kummajainen.
Tulen kertomaan kaikesta tarkemmin ja hyvin yksityiskohtaisesti, sekä realistisesti, jättämättä mitään pois, että millaista on oikeasti olla seksiaddikti. Seksimieltymykseni ovat kans muuttuneet vuosien varrella. Normaali seksi ei riitä mihinkään.
Olen kokeillut eri seksimuotoja, kaikkea mitä vain voit kuvitella. Minua on myös hyväksikäytetty ja minä olen hyväksikäyttänyt ihmisiä. Olen joutunut vaaratilanteisiin mihin en toivoisi kenenkään koskaan joutuvan. ”It’s all fun and games before somebody gets hurt.”
Jokapäiväinen tanssi paholaisen kanssa pääni sisällä on raskasta, kun demonit painaa selkää. Mitä tapahtuu kun seksistä, jonka kuuluisi olla kahden ihmisen välinen nautinnollinen tapahtuma, tulee pahin vihollisesi?
xx
Ps. Luonnollisesti en aio laittaa kuvia itsestäni, joten blogissa esiintyvät kuvat eivät liity tapaukseeni.